keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Vähemmällä suolalla uuteen päivään


Kaupallisessa yhteistyössä Valio Valsa

Tiedättekin, että terveellinen ja ravintorikas ruoka on mulle itselleni tosi tärkeää, mutta vielä tärkeämmäksi koen sen lasten ruokailussa. Kiinnitetään erityisesti arjessa paljon huomiota lasten saaman ruuan laatuun, sillä lapsuudessa opitut ruokailutottumukset tulevat vaikuttamaan paljon lasten tulevaisuudessa tekemiin ruokailuvalintoihin. Piilosokerista puhutaan paljon, mutta vielä tärkeämmiksi koen keskustelun piilosuolasta, johon keskitytäänkin nyt tässä postauksessa, kaupallisessa yhteistyössä Valio Valsan kanssa. 

Suolaton ruokavalio alle yksivuotiaalla taitaa olla aika hyvin tiedossa kaikilla. Oman kokemuksen mukaan sitä myös noudatetaan usein aika orjallisesti. Tai sen kuvan ainakin itse olen saanut erilaisilla keskustelufoorumeilla pyöriessä. Tutkimusten mukaan, vauvaikäisten suolansaanti onkin hyvällä tolalla, eikä tuon ikäisten saama suola ylitä saantisuosituksia. (Lähde: Valio) Ongelmia ja liikasaantia syntyy siinä vaihessa, kun lapsi siirtyy syömään samaa ruokaa muun perheen kanssa. Usein se koko perheelle kokattu ruoka on liian suolaista taapero- ja leikki-ikäisille, jolloin suolasuositus ylittyy. Aikuisten päivittäinen suolansaannin suositus on 5g, kun se alle kaksi vuotiailla on vain 2g. 3-10 vuotiaillakin vain 3-4 grammaa. Määrällisesti kaksi grammaa on noin puolikas teelusikallinen. Tutkimusten mukaan kotikeittiössä lisätty suola ei niinkään ole se joka aiheuttaa liikasaantia, vaan ongelmaksi muodostuu piilosuola.

Piilosuola, mitä se on? Piilosuolaa on kaikki se suola, joka ruuassa luontaisesti ja valmistusprosessissa lisättynä on. Pahimpia piilosuolan lähteitä ovat makkarat, valmisruuat, leivät ja leikkeleet. Jos miettii pikkulapsen päivän ruokalistaa, saattaa suolan tarve täyttyä tietyillä valinnoilla jo aamiaisella. Lapsi syö aamiaisella sämpylän, juustoviipaleen ja levitettä. Suolaa tulee näistä jo 1,14g. Hän haluaa ehkä vielä pari lisäviipaletta juustoa ja nappaa vanhemman leivän päältä viipaleen leikkelettä. Siinä vaiheessa, suolaa on kertynyt lapsen elimistöön helposti jo se kaksi grammaa, joka suositusten mukaan on maksimi. Ja päivää on kuitenkin vielä reilusti jäljellä. Hän syö lounaaksi eineslihapullia, perunaa ja vihanneksia. Lihapullat on usein luokiteltu voimakassuolaisiksi tuotteiksi, sillä niissä suolaa saattaa olla helpostikin yli 1,2 %. Jos päivä jatkuu välipalaksi syödyllä jogurtilla ja myslillä, nousee suolamäärä edelleen. Päivälliseksi ehkä tavallista kotiruokaa, joka on valmistettu valmiiksi marinoidusta lihasta ja maustetaan kevyesti suolalla. Lapsen suolamäärä vaan nousee, vaikka näennäisesti suolaa lisätäänkin vain kevyesti. Iltapalaksi ehkä vielä toinen sämpylä juustolla ja levitteellä. Huomaatte ehkä esimerkistä, ettei lapsen tarvitse edes syödä erityisen epäterveellisesti, kun suolaa tulee jo aivan liikaa. 


Mä uskon, että suolakeskeskustelua on ihan liian vähän. Mun on myönnettävä, etten ainakaan itse tuoreena äitinä osannut ajatella kuinka helposti lapsen saaman suolan määrää nousee, kun siirrytään samaan ruokaan aikuisten kanssa. Suolan määrän mieltää vaan sen lisätyn suolan kautta, vaikka todellisuudessa moni tuote sisältää suolaa jo valmiiksi. Paljon puhutaan monipuolisesta ruuasta, liiallisesta sokerin saannista ja liian vähäisestä vihannesten ja hedelmien määrästä, mutta suolakeskustelu unohdetaan tyystin.

Olin tosi innoissani kun törmäsin ensimmäisen kerran Valio Valsa -tuotteiden radiomainokseen. Vähemmän suolaa, sama tuttu maku kuulosti vähän liian hyvältä ollakseen totta, joten pakkohan sitä oli testata ja ostinkin sen tutun normaalisuolaisen Oivariinin tilalle jo heti silloin uuden Valsa maitosuolalla maustetun paketin. Rakastan itse ruisleipää levitteellä ja juustolla ja iso osa tuota makuparia on se levitteen kevyt suolainen maku. Tämä on yksi syy, jonka vuoksi ei olla ikinä siirrytty mihinkään margariineihin ja kasvirasvoihin, kun en vaan itse millään saa niitä alas. Pelkäsin vähän samaa makua myös Valio Valsa -tuotteissa, mutta sain yllättyä iloiseksi. Mun makuaistillani niin Valsa-juusto kuin Oivariinikin maistui ihan samalta. Mutta miten ihmeessä on mahdollista valmistaa samanmakuinen tuote, mutta vähemmällä suolalla?

Vastaus on maitosuola. Maidossa esiintyy luontaisesti suoloja ja mineraaleja. Jodia, kaliumia, magnesiumia ja natriumia. Kun tuote maustetaan ruokasuolan sijaan maitosuolalla saadaan valmistettua tuote vähemmällä suolalla, sillä maitosuola sisältää lähes 80% vähemmän suoloja kuin perinteinen ruokasuola. Maku on sama, mutta tuote on vähäsuolaisempi.

Helposti tulee ajateltua, ettei suolansaanti nyt ole edes paha. Kehohan tarvitsee suolaa ja haittaako se nyt niin jos sitten vaan janottaa enemmän. Janon tunne on kuitenkin vain yksi liikasuolansaannin haittapuolia. Varsinkin lapsilla ongelmia aiheuttaa liiallisen suolansaannin aiheuttama turvotus. Lasten verenpaine voi nousta liiallisesta suolasta ihan yhtälailla kuin aikuisenkin ja pitkällä aikavälillä korkea verenpaine rasittaa verisuonia ja sydäntä. Korkea verenpaine on salakavala ongelma, sillä sitä ei tunne tai näe. Lapsellakin se voi olla pitkään piilevänä. Jos jo lapsena kärsii korkeasta verenpaineesta, lisää se riskiä kärsiä ongelmasta myös aikuisiällä. 

Suolasta saatavaa jodia toki tarvitaan me kaikki, jotta keho voi hyvin. Sitä ei kuitenkaan ole Valio Valsa tuotteissa tarvinnut vähentää tai poistaa, sillä maitosuolakin sisältää jodia ihan yhtälailla. Valio Valsa tuotteista löytyy siis kaikki hyvät minareelit ilman korkeita suolapitoisuuksia. 


Itsessäni tämä pysyvästi meidän ostoslistalle jäänyt tuote aiheuttaa huojennusta. Mun ei tarvitse luopua ajattelustani, että ruoka pitää olla ensisijaisesti hyvää ja maistuvaa, vaan voin huoletta levittää sitä Oivariinia ruisleivälle myös jatkossa. Valio Valsa -merkin ansiosta tunnistan myös tuotteet helposti, sillä kuten kuvista ehkä huomaatte, Valsa-merkki on näkyvällä paikalla tuotteen kyljessä. Kun leivistä vielä valikoi sydänmerkki-tuotteen, on aamiaisvalinnoissa jo aika hyvässä pisteessä. Ruo'assa tulisi suosia toki kotiruokaa, mutta jos valmisruokia toisinaan valitsee, kannattaa pakkauksesta tsekata muiden ravintoarvojen lisäksi suolanmäärä. Elintarvikeviraston ohjeistuksen mukaan, tuotteissa tulee olla maininta voimakassuolaisuudesta, mikäli tuote ylittää sille asetetun suolanmäärän prosentuaalisen rajan. Esimerkiksi juustoissa tuo raja on 1,4% ja leikkeleissä 2,2%. Leivissä yli 1,1% suolaa sisältävä on voimakassuolainen. Lasten ruokavaliossa voimakassuolaista tulisi välttää, mutta valinnanvaraa siitä huolimatta on valmisruokahyllylläkin ihan kiitettävästi. 

Mä ajattelen, että syödään terveellisesti. Kuvittelin myös, että suolankäyttö on meillä tosi hyvällä tolalla, vain koska en lisää ruokiin suolaa juuri lainkaan. Meidän ongelmakohtia on kuitenkin ihan selvästi juuri levitteet, leivät ja leikkeleet. Mun oma heikkokohtani on varmastikin juustot, joita mielelläni lisäilisin vähän ruokaan kuin ruokaan. Myös sämpylä runsailla täytteillä houkuttaa ihan tosissaan, enkä kyllä haluaisi sanoa ei sille ihanan juustoiselle pitsallekaan. Näiden Valio Valsa -tuotteiden ansiosta, mun leivänpäälliseni ovat kuitenkin vähempisuolaisia kuin ennen. Silti ei tarvitse luopua siitä Oltermannin ihanan kermaisesta mausta.  Ja eihän se toki haittaa, jos välillä herkuttelee niillä suolaisillakin herkuilla, kun arkiruoka on kuitenkin se, joka eniten vaikuttaa. Arkiruoka onkin se, johon meillä alettiin tämän kamppiksen myötä kiinnittää enemmän huomiota. Tuntuu, että ollaan valveutuneempia leipä- ja leikkelehyllylläkin nyt tuon Valsan myötä ja osataan valita sieltä ne paremmat vaihtoehdot. Mun omissa paheissani oleva leivällä lounaan korvaaminen on kyllä vielä prosessissa, mutta pieniä askelia. Leivänpäälliseni ovat nyt onneksi Valsan myötä vähempisuolaisia kuin ennen. 

Millaisia ajatuksia teissä suola ja suolansaanti herättää? Tuleeko suolaa syötyä liikaa, vai kiinnitättekö pakkausselostetta lukiessa siihen huomiota? Oletteko jo bonganneet Valsa-merkit juusto- ja leviterasioissa? 

2 kommenttia:

  1. Syödäänkö teillä ikinä mitään eineksiä? Vai teettekö aina ruuat alusta loppuun itse?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syödään kyllä 😊 pinaattiletut on mun kiireisen arjenpelastus. Joskus ostan myös valmismakaronilaatikon lapsille, jos jotain pitää saada lautaselle äkkiä.

      Poista

Kiitos kommentistasi!