keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Meidän lasten suosikkitoivelahjat Jollyroomista


Merkityt tuotteet (*) saatu JOLLYROOMilta bloginäkyvyyttä vastaan.

Yleisluonteisesti olenkin antanut jo useita vinkkejä lasten lahjoihin ja siihen, millaisia paketteja tuon ikäisille kannattaa pukinkonttiin laittaa. Muutamat jutut ovat kuitenkin ylitse muiden, ja niille omistinkin ihan oman postauksensa.

Leikki-ikäisten lahjoissa yksi tuote tai oikeastaan tuoteryhmä on ihan ehdoton. Meillä lapset rakastuivat tähän leluun ekan kerran jo alle vuodenikäisenä ja rakkaus tuntuu jatkuvan edelleen vaikka ikää alkaa olla jo yli neljä vuotta. Päivittäin pojat leikkivät tällä ja parasta leluss aon ehkä sen muunneltavuus ja lukemattomat lisäosat.

Arvasittekin ehkä jo, että kyseessä on puujunarata*. Ratavariaatioita on lukemattomia, eikä koskaan seuraavarata ole edellisensä kaltainen. Ratan voi tehdä ohjeen mukaisesti, tai lähteä tekemään sitä ihan oman inspiraation mukaan. Meillä lapset rakastavat sitä, kun isi tai äiti tekee heille radan, jolla leikkiä. Mutta tykkäävät he junaradan teosta itsekin.


Viimeisin junaratapaketti tuli Jollyroomilta ja on Woodlii-sarjaa. Ja hitsivie, mitä kaikkea ihanaa siitä löytyi. Lasten ehdottomat suosikit oli tuo kuvissakin näkyvä veturitalli koko komeuden keskellä, sekä nosturi, jolla junia saa lastattua ja purettua. Tässä valmissa paketiss atuli rataosia ihan valtavasti, useampi risteus, silta ja paljon puisia hahmoja. Näistä sai pitkän ja kivan leikin aikaan juuri sopivasti kun vieteltiin sairaslomapäiviä kotona. Instagramin puolella kerroinkin Kasperin silmäleikkauksesta ja tämä Jollyroomin paketti saapui juuri sopivasti ollakseen pojan reippauspalkinto hienosti menneen leikkauksen jälkeen. Tämä lelu piti tuplat pitkään lumoissaan, jolloin riehuminen ja tappelu unohtui!

Vauvan lahjat on aina vaikeampia ja ollaankin aina suosittu sellaisia pitkäaikaisia lahjoja. Yksi tuplilla olleista tykätyimmistä lahjoista on Jollyroomilta yksivuotislahjaksi ostettu potkuauto. Vaikka oma auto on jo siirtynyt eteenpäin, viihtyvät meidän nelivuotiaat edelleen serkun potkuauton parissa. Tämä olikin siis oiva lahjaidea myös Justukselle, jolla muuten on aika paljon veljien vanhoja leluja tallessa. Mini Speeders potkuauto* on paitsi ihana lelu, ihan täydellinen osa sisustusta. Varsinkin tuo Justuksen mintunsävyinen kilpa-auto miellyttää omaa sisustussilmääni ihan valtavasti! 


Auto on ihan täydellinen pikkukuskille, siinä on nimittäin muovipäällysteidet renkaat, ja se on muuten alumiinia. Auto siis kestää rajummatkin leikit, ollen kuitenkin hellä kodinpintoja kohtaan. Tuolla potkuautolla* ei nimittäin pääse kolhimaan seiniä, sillä renkaat tulevat keulaa pidemmälle. Justus ei vielä yllä auton kyydissa maahan, mutta muistelen yksivuotiaiden olleen tähän jo tarpeeksi pitkiä. Toki autoa voi ajella ulkonakin, vaikka meillä näitä onkin aina ajettu vain sisätiloissa.

Kolmantena ja neljäntenä vinkkaisin vielä noista taustalla näkyvistä nukkekoti-kirjahyllystä* ja kirjainvalaisimesta*. Tuo talohylly on ihana osa lastenhuoneen sisustusta käytettynä meidän tapaan leluhyllynä, mutta toisaalta toimii hienosti myös nukkekotina. Meillä lapset leikkivät välillä hyllyn kanssa niin, että se toimii Ryhmä Hau -tiimin kerrostalona, jossa koirat asuvat. Välillä tässä talossa pitää majaa myös Marvelin supersankarit. Mä itse rakastan tuon hyllyn* sisustuksellista puolta, ja tykkään somistaa sitä muutamilla suosikki tavaroilla.

Kirjainvalaisimet* on myöskin tosi in nyt ja niitä löytyykin Jollyroomilta ihan joka nimelle sopivaksi. Isoille meiltä löytyykin jo ANNOn vastaavat, mutta nyt Justuskin sai omansa! 

Joululahjavinkit vauvalle

Viime viikolla vinkkasin muutamia suosikkeja leikki-ikäisten lahjoista, nyt olisi vauvan vuoro. Tai oikeastaan nämä lahjat, joita tähän listailin, toimivat lapsille 0-2 vuoteen. Meillä ainakin ihan vauvaleluja ja vauvatavaraa on sen verran, ettei sitä tarvitse tai haluta edes lahjaksi toivoa. Vauvalelujen leikkimisaikakin on vaan niin hetki, että tykkään enemmän suosia pitkäikäisiä juttuja ja erilaisia lelusarjoja. 

Justukselle on toivottu oikeastaan vaan tarpeellisia lahjoja. Villahaalaria, yöpukua, itkuhälyitintä.. Siis sellaista, joka tulee käyttöön. Lelutoiveita ei hänelle ole tehty, sillä meillä on isojen jäljiltä niin paljon leluja, ettei Justus vielä tarvitse omia. 

Jos jotain lelua vauvalle kuitenkin haluaa hankkia, mä suosittelen tuota Smartmaxin elänjunaa. Menee kyllä pitkään leikeissä ja yhdistämällä se vaikka noihin eläimiin, on tosi monimuotoinen ja kiva lelu vauvalle ja taaperolle. 

Pikkuvauvalle kestosuosikki on varmaan tuo Sophie-kirahvi ja yhtenä hyvänä vinkkinä antaisin tuon Ikean lelukaaren. Justus rakastaa tuota kaarta ja leikkii sillä päivittäin. Se on myös jotenkin tosi ihanan näköinen, eikä ainakaan omaa silmää häiritse sisustuksessa. 


Isojen lahjoissa vinkkasin noista Bobleseista myös, mutta sellainen olisi kyllä kiva pienemmällekin. Se kehittää lapsen motoriikkaa ja on hauska lisä lastenhuoneessa. Tuo pikkutipu on sopivan kokoinenkin vauvalle.

Ja jos pysytellään näissä sisustuksellisissa lahjoissa niin tuo Jukka-keinuhevonen on aika töydellinen lahja vaikka vuodenikäiselle. Meillä on tuo vaaleanpunaisena ja olen miettinyt sen maalaamista tai maalauttamista tuollaiseksi valkoiseksi. Keinuhevonen on peruja mun lapsuudesta, oon sen itse saanut vuodenikäisenä kummeiltani. Kertoo siis jotain, että lähes kolmenkymmenen vuodenkin päästä se on oikein toimiva?

Nuo Design lettersin palikat olisi myös aika ihana mustavalkoinen lisä leikkihuoneeseen? Vai mitä olette mieltä? Puulelut ja palikat ovat ainakin meidän kasikuisen suosikkeja. Niistä kun lähtee niin kiva kolina kun niitä hakkaa lattiaan tai kun niistä tehdyn tornin kaataa. 

Muutenkin puuleluja kannattaa miettiä lapselle. Ne on ihan parhaita, sillä kestävyys niissä on ihan huippuluokkaa. Ja onhan ne vaan niin paljon kauniimpia kuin muoviset kaverinsa. 

Tuo kävelykärry toimii alle vuodenikäiselle lahjaksi tosi hyvän. Tuo brion kärry on vieläpä ehkä paras noista, se kun ei keikkaa samallatavalla kuin vaikka se ikean. Meillä on isojen vanha vielä tallessa Justukselle, pitääkin käydä kaivamassa se varastosta!



Muistelen, että vedettävät lelut olivat tosi tykättyjä meidän alle ja reilu yksi vuotiailla, joten esim tuo Plantoysin autojono olisi tosi söpö. Briolta löytyy myös paljon kivoja vedettäviä, junaa, kirahvia, toukkaa, kalaa.. Isot pojat sai yhden sellaisen toukan lahjaksi ollessaan 1,5v ja voi sitä riitaa :D Se oli sen joulun paras lahja.

Puusoittimet on ihan parhaita. Kirjoitinkin syksyllä niistä Plantoysin soittimista jo kertaalleen. Ne ovat olleet meillä kovalla käytöllä ja ostinkin joJustukselle kirpparilta tuon (öö mikäs soitin tuo on?) ksylofonin(?). Meidän vauva tykkää hakata ja kolistella niin tuo varmaan on aika nappivalinta hänelle!

Oma avainnippu tai tuollainen työnnettävä paloauto olisi luultavasti myös kiva ja pitkäaikainen lahja.

Ja niinkuin viimeksi mainittua, kirjalahjat ovat ehkä parhaita. Meidän vauvalle toimisi joku kuvakirja, josta vauvalle voi nimetä asioita. Tuo Puppe oli ainakin kiva, isoilla oli joskus se. Ja kauppareissulla selailin juuri muumin samanlaista. Ja muumikirjat nyt on muutenkin aina varma valinta. Rasmus sai puolitoistavuotiaana ton muumi luukkukirjan ja rakastui siihen täysin. Luukut on useampaan kertaan kyllä teippailtu kiinni, mutta on sitä paljon luettukin. Myös meidän kaksijapuolivuotias kummityttö raskastaa muumeja, että tuollainen muumikirja menee kyllä tosi eri-ikäiselle!

Ja laulukirja. Hitsi kun noi on hauskoja! Meillä on disney ja joululaulukirja, mutta toi perinteinenkin olisi varmaan kiva. Osaan tosi huonosti lastenlauluja, niin tämmöisellä niitä pääsee kivasti treenaamaan!


Kerroinkin, että Justuksen toiveissa on käytännöllisiä lahjoja, niinkuin villahaalaria ja yökkäriä. Sataprossaisesta villasta valmistettu haalari menisi kyllä varmasti lapselle kuin lapselle, varsinkin jos sen valitsee isommassa koossa. Villa on ihan huippu välikerros tuollaiselle pienelle, se pitää lämpöisenä niin hyvin! 

Ja yökkäreissä ollaan meillä tykätty Popista ja Noshista. Pienellä toimii parhaiten tuollainen haalarimalli, ei ole paita sitten korvissa aina. Näissäkin kannattaa valkata reilusti isompi koko, sillä vauva kasvaa niin äkkiä, ettei reiluus haittaa yhtään!

Jos miettii vuodenikäisen lahjaidiksiä niin potta on varmaan aika monella sellainen, että tulee hankittavaksi ennemmin tai myöhemmin. Toi tuolipotta on ollut mun mielestä aika toimiva ja tuo turkoosikin on tosi ihana sävy.

Baby Bjornin lautasia meillä toivottiin myös, ne kun on niin kivoja kun eivät lähde liukumaan vauhdikkaan lusikoijan alta!

Millaisia toiveita teidän vauvoilla on?

tiistai 12. joulukuuta 2017

Pari sanaa kuluttamisesta ja käytetyistä lahjoista



"Ostatko sä sun lapsille käytettyjä lahjoja?"

Tää oli kommentti joka sai mut joku aika sitten ihmettelemään. Osasin kyllä toki odottaa, sillä tiedostan, ettei käytetyn lahjaksi antaminen aina herätä positiivisia viboja. Moni tuon kommentin alle sitten kävikin kommentoimassa, että harrastaa itsekin käytettyjä lahjoja ja miksipä ei. Maailma on pullollaan ehjää ja siistiä tavaraa, miksi se lapselle annettu lahja pitäisi ollakaan aina se suoraan tavaratalosta hankittu ja alkuperäisissä kääreissä oleva? Lapsi ei vielä ymmärrä uuden arvoa. Hänelle lelu on yhtä hieno, oli se kirpparilla, lelukaupassa, neuvolan leikkitilassa tai kaverin lelukorissa.

Mä muistan omasta lapsuudesta ne kirppiskierrokset äidin kanssa. Äiti hankki meille paljon leluja, pelejä ja vaatteita kirppikseltä. Varsinkin mun pienemmille sisaruksille. Me mun siskoni kanssa usein kierrettiin kirppiksellä itsekseen ja ostettiin omilla rahoilla kynsilakkoja, leffoja ja leluja. Myöhemmin oon itse käynyt säännöllisen epäsäännöllisesti kirppareilla niin myymässä kuin ostamassakin. Välillä sieltä ei ole löytynyt mitään, välillä mukaan on saanut ottaa todellisia aarteita.

paita FB Nosh-kirppis 15e, kollarit 2e livekirpulta
kaikki livekirpulta. Popin farkut Kasperille 4e, Pompin kollarifarkut Rasmukselle 5e, 92cm paitoja Justukselle 1-2e/kpl, popin sukat Justukselle 0.2e, Vimman lettilegginsit Justukselle 4e (peppusaumassa reikä, jonka sai helposti korjattua)
Me & I housut 8e, Noshin body 10e ; molemmat fb-kirpparilta

Lastensaannin myötä mun kirppiskiertely muuttui enemmän ruudun takaa shoppailuksi. Liityin useille fb-kirppiksille ja hankin varsinkin isoille paljon lastenvaatteita sieltä. Kierreltiin myös livekirppuja kerran pari kuussa lasten kanssa keskenään. Mä tiirailen aina paitsi leluja, myös kirjoja ja vaatteita. Vaatteita katson varsinkin seuraavassa koossa, sillä harvemmin kirppiksellä törmää siihen mitä sieltä juuri sillä hetkellä etsii. Myös seuraavien kausien ulkovaatetta tiirailen jo hyvissä ajoin etukäteen. Kun muut ostavat toppahaalareita, mä bongailen kuorivaatetta. Melkein päivittäin katson jonkin kirpparin valikoiman ja usein odotellessani lasten nukahtamista, selaan facebookin kirppiskansioita. Viehän se aikaa, mutta kun sivuilta bongaa jotain itselle tarpeellista, on se monesti riittävä korvaus kuluneesta ajasta.

No nyt mä vähän eksyin aiheesta. Pointti siis oli, että käytän itse paljon kirppiksiä. Varsinkin Justuksen vaatteista iso osa on kirpparilta. Hänellä odotta aliuta laadukast aja siistiä ulkovaatetta seuraavassa ja sitä seuraavass akoossa. Hänelle on jemmattu niin isoveljien kuin serkunkin vanhaa vaatetta. Leluista en edes muista, milloin olisin ostanut jotain kaupasta. Ostan ja myyn ja aina jos jotain hankittavaa on, koitan bongailla sitä ensin kirppareilta, ennen kuin ostan sen meille kaupasta kotiin. Isot pojat tuntuu mun ilokseni pitävän kirppistä kauppana muiden joukossa. Esimerkiksi isänpäiväkuvausten jälkeiset palkinnot ostettiin heille kirpparilta. Heille kirppis on oikea aarreaitta, eikä heitä yleensä tarvitse maanitella kirpparikierrokselle. Mä niin toivoisin, että tuo asenne pysyisi heissä aina. Ajatus siitä, ettei käytetty ole yhtään sen huonompi kuin uusi. Päinvastoin. Aina kirpparilta ei löydy, eikä tietysti tarvitsekaan. Sitten ostetaan uutta, mutta siinäkin pyrin itse jatkamaan vaatteen kiertokulkua. Ettei ainakaan kävisi niin, että meille uutena tullut päätyisiin roskiin. Usein tämä varmistetaan hyvällä pyykkihuollolla ja huolellisella säilyttämisellä. Käytän aikaa pyykinpesuun, esipesen ja poistan tahrat tuoreeltaan. Vaatteen käyttöikä pitenee ja sen saa itse myytyä paremmalla katteella ja helpommin eteenpäin, kun se on puhdas ja siisti. Lelujen rikkominen ei ole meillä ollut koskaan ok. Lapset ei ole ikinään niin tehneet, mutta jos tekisivät otettaisiin ne heiltä pois. Me yritetään opettaa lapsillekin, ettei mikään säily hyvänä jos siitä ei huolehdi. Mikään ei ilmesty tyhjästä vaan kaiken hankkimiseen tarvitaan työtä, rahaa tai molempia. 

Ne suola- ja pippurimyllyt 5e
Justukselle kevääksi kuravaatteita. Takki 6e kurahousut 8e ja saappaat 10e Paikalliselta FB-kirpulta
Kevääksi Justukselle Softshell takki ja housut Name Itiltä yhteensä 15e paikallinen fb-kirppis
Justukselle kevääksi Windfleece ja kuorihousut Polarn o Pyretiltä. Takki 8e ja housut 10e. Eccon kengät hiekkalaatikolle 4e. Housut ja kengät livekirpulta ja takki paikalliselta fb-kirpparilta
Me eletään kulutusyhteiskunnassa. Uutta, kallista ja kaunista ihannoidaan ja käytetyn hankkimista pidetään harmittavasti edelleen köyhien juttuna. Eikö sulla ole rahaa ostaa uutta kun hankit lapsille käytettyä? Etkö sä halua, että sun lapset kulkee näteissä vaatteissa kun ostat kirppisrättejä. Ootko sä joku köyhä? Harvoin kyse kuitenkaan on varallisuudesta tai sen puutteesta. Tai voi tietysti olla, mutta monesti taustalla on ideologia ja eettiset valinnat. Mun oman kuluttamiseni ja käytetyn ostamisen takana on molemmat. Eniten eettinen ja ekologinen puoli, mutta myös se, ettei mulla millään olisi rahaa ostaa kaikkea kaikille lapsille uutena. Tai olisi ehkä, mutta sitten pitäisi luopua muista jutuista. Mä en myöskään näe kovin järkevänä ostaa kaikkea uutena, jos markkinoilla liikkuu siistiä käytettyäkin. Se siisti ja käytetty päätyy roskiin, jos sitä ei joku osta. Mä saan pienimuotoisia kiksejä siitä, että löydän laadukasta tavaraa kirppiksiltä halvalla ja käytettynä. Saatan hössöttää miehelleni vartinkin siitä, kuinka siistiä on, että bongasin Justukselle Popin siistit kuorihousut kevääksi vain kympillä. Tai että Rasmuksen toivoma betoniauto löytyi fb-kirpulta vitosella. Tai Kasperille uusi Noshin paita viidellätoista eurolla. Tai sitten se mun viimeisin rakkauslöytöni, jonka huomasin kirpparilla ihan sattumalta. Haaveilemani suola- ja pippurimyllyt, jotka Finnish Design Shopista ostettuna maksavat seitsemänkymppiä, ja jotka itse löysin käyttämättömänä paketissaan kirpparilta viidellä eurolla. 

Mä en pistäisi pahakseni, että joku olisi paketoinut nuo myllyt mulle joulupaperiin ja antaisi lahjaksi. Mua ei yhtään haittaisi, että Rasmuksen toivoma betoniauto tulisi meille käytettynä. Mua ei haittaisi, että Justuksen kuorihousut tulisi hänelle kirpparilta synttärilahjaksi. Ja miksi haittaisi? Eihän se, että vaatteessa tai tuotteessa ei roiku kaupan hintalappu, tai se ei ole pakattu pahviin tee siitä lahjasta mitenkään huonompaa. Vaikeampi se varmasti on löytää kuin suoraan kaupasta ostettu, mutta siksi näissä on hyvä ennakoida. Enemmän mua haittaisi, että meille tulisi turhaa ja tarpeetonta uutta tavaraa, josta sitten pitäisi päästä eroon. Kaapit vetävät vain tietyn määrän tavaraa, joten turha siellä on säilyttää tavaraa jota kukaan ei tarvitse tai jolla yksikään lapsista ei leiki.

Mä koen tärkeäksi opettaa meidän lapsille, ettei kaiken tarvitse aina olla uutta. Toisen käyttämä on ihan yhtä hyvä, ja tosiaan parempi. On ekoteko ostaa kirpparilta, sillä näin tuote saa pidemmän käyttöiän, se ei päädy roskiin tai kaatopaikalle, sen ympärillä ei ole taas uutta pakkausjätettä ja sen valmistus ei kuluta luontoa lisää.

Ainoa asia, joka mua käytetyn ostamisessa häiritsee, on vaatteissa olevat hajut. Kirpparilla kierrellessä voi its ekiertää kaukaa ne tuotteet, joissa jokin häiritsevä haju on. Olipa se sitten vahva pesuaine tai home. Fb-kirpparilta ostaessa hajuista ei voi tietää. Voi toki kysellä onko vaate pesty hajustamattomalla, tai onko koti eläimetön tai tupakoimaton. Mutta lopputuloksen näkee kun vaate saapuu postilaatikkoon. Mulle on useasti käynyt niin, että vaikka hajustamattomuutta lupaillaan, on vaat emeille saapuessaan niin voimakkaan hajuinen, että se päätyy viikoksi pakastimeen ja sen jälkeen vielä muutamaan etikkapesuun. Parit paidat olen joutunut laittaa uudelleen kiertoon, kun vanha pesuaineenhaju ei ole niistä lähtenyt. Mutta enimmäkseen meillä on käynyt tuuri vaatteiden kanssa. 

Softshellhaalari Name Itltä Justukselle ensi kesäksi ja syksyksi 10e paikallinen fb-kirppis
Luistimet 8e ja kypärä 5e paikallinen fb-ryhmä
Justukselle Gugguu jumppis koossa 92, otettiin käyttöön jo nyt, niin käyttöikä pitkä. 40e. Huppari 86cm 35e, ollut käytössä jo nelikuisesta. FB-kirppis
Alettiin miettiä lasten joululahjoja jo hyvissä ajoin syksyllä. Bongasin betoniauton fb-kirpparilta ja ostin sen. Mun veli kyseli meiltä pari viikkoa sitten, kaipailisiko pojat hänen vanhaa autorataa. Varmasti, ja se kääräistäänkin paperiin jouluksi. Autoradassa oli vieläpä ehjä paketti, joten paketoiminen on helppoa. Isot pojat rakasti vauvana meillä ollutta lelupuhelinta, joka nyt ei enää toimi. Bongasin samanlaisen Justukselle kirpparilta parilla eurolla. Hän varmasti ihastuu siihen, joten annetaan se joululahjaksi. Myös ksylofoni toimii tuollaiselle kaikkea hakkaavalle vauvalle, joten nähdessäni sen kirpparilla tiesin mikä meidän toinen lahja Justukselle tulee olemaan. Uusien tavaroiden tieltä myytiin vanhaa pois. Parkkitalo, jolla lapset ei enää leiki lähti toiseen kotiin. Siellä se kuulema paketoidaan jouluksi pakettiin. Leikkikeittiö pääsi ilostuttamaan jotakuta toista poikaa ja Ryhmä Hau leluauto lähti serkun leikkeihin. Lapset keräsivät itse leluistaan kassillisen pois, sellaista tavaraa, jota he eivät enää tarvitse. Osa myyntiin, osa lahjoitukseen. 
Kirppis- ja kirppislahjat on siis ehdottomasti pop. Ja vielä popimpaa on aineettomat lahjat. Meillä on ollut tapana antaa sellainen koko perheelle joka joulu. Tänä vuonna ollaan varattu kylpyläloma joulun välipäiville koko perheelle. Tiedossa on yhdessäoloa valmiin pöydän ääressä, ilman kotitöitä ja somea. Mä en usko, että ton parempaa lahjaa lapsille on edes olemassa. 

Lahjat ja lelut on kivoja, mutta loppupelissä sitä itsekin muistaa jouluista enemmän sen vanhempien läsnäolon ja ne perinteet. Tää on sama mitä haluan omille lapsille siirtää. Lahjat ovat vain osa joulua, isoin juttu on ne ihmiset ja läheiset.

Mitä sä ajattelet käytetyistä lahjoista ja tavaroista ?

maanantai 11. joulukuuta 2017

Tissistä tuttipulloon + arvonta



Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä ESSKA:n kanssa.

Isojen poikien vauva-aikana tuli kokeiltua vähän jokaista pulloa ja löydettiinkin aika helposti meille sopiva. Silloin arki oli aikalailla pullojen pyörittelyä, sillä kaksi korvikevauvaa tarvitsivat myös tuplamäärän pulloja. Vauvamme söivät myös silloin tuttia, joita niitäkin oli melkoinen valikoima! Nyt Justuksen vauva-aikana me hankittiin silloin isojen vauvavuodelta hyväksi havaittuja tuttipulloja vain yksi. Tuttejakin hankittiin, sillä meille oli aika selvää, että vauvalle tarjotaan tuttia ja pidetään peukkuja, että hän sit' myös syö.

Justus on saanut aina vain äidinmaitoa, joko suoraan tissistä tai pumpattuna pulloon. Pullon antamista olen vähän pelännyt, sillä  halu imetyksen onnistumiseen on ollut niin voimakas, että olen pelännyt pullojen tekevän sille hallaa. Nyt kuitenkin Justuksen kasvaessa, olen alkanut kaivata omaa aikaa enemmän. Tiedossa on muutama pidempi päiväreissukin, joiden aikana isin pitäisi antaa useammat maitoateriat vauvalle. Saatiinkin sopivasti testiin ESSKA:n uutuuspulloja, joita vasta ihan hetki sitten on saatu Suomen valikoimiin. Merkki oli mulle entuudestaan ihan vieras, mutta nyt pikaisilla testauksilla pullo ja sen tuttiosa vaikuttaa tosi hyviltä. Pullo sopii hyvin niin omaan kuin vauvankin käteen, suuosassa on patentoitu ilmasysteemi, joka vähentää koliikkia ja estää ilmaa joutumasta vauvan mahaan. Pullo on 100% BPA-vapaa ja tuttiosa matkii rinnan muotoa helpottaakseen rinnast apulloon siirtymistä.


Meillä Justus oli ihan innoissaan päästessään kokeilemaan uusia pulloja. Me laitettiin pulloihin virtaukseltaan pienimmät tutit, jotta hän ei pääsisi liian helpolla. Tissistä kun joutuu aina vähän kovemmin imemään, jotta maitonsa saa tilattua. Pullojen korkit tuntuivat jämäkiltä, mutta ne sai silti helpoti auki ja tuttipullon kaksi eri kokoa antoivat kivasti liikkumavaraa. Pieni pullo riittää Justukselle maitoihin hyvin, mutta vaikkapa velliä olisi kiva laittaa isompaan pulloon. Toisaalta muistelen myös, että meidän korvikevauvat söivät huomattavasti isompia annoksia kuin tissivauva nyt, joten isompi pullo voisi olla silloin parempi.

Kerroinkin aluksi, että toivottiin vauvan kelpuuttavan tutin. Meillä kävi hyvin, sillä Justus on suostunut syömään tuttia aika helposti. Se on ollut monen tilanteen pelastus ja tissin korvike. Muotoilultaan nämä nyt testiin tulleet ESSKA:n tutit ovat aika samanmuotoisia kuin meillä aiemmin käytössä olleet, joten Justus otti nämä omakseen helposti. Parempaa näissä vaan on, että tutti on tosi ilmava. Tutti on tavallaan tuollainen kasin muotinen, eikä se peitä vauvan suuta kokonaan. Tuntuu, että ilmakin kiertää helpommin!



Tutit nousi mun suosikiksi hetkessä, varsinkin tuo kuvien ihana jouluinen pingviini. Justuskin kelpuutti nämä heti, kun olin vaan saanut ne steriloitua. Sterilointi näissä on muuten tosi helppo, tutteja ei tarvitse keitellä kattilassa, vaan ne voi laittaa suoraan vauvan suuhun. Paketti on nimittäin steriloitu ja tutti heti valmis käytettäväksi. Nuo paketit ovat myös tosi näppäriä muusskain säilytyksessa, tutti pysyy niissä puhtaana vaikka laukussa ollessaan.

ESSKA:n tuotteet ovat ihan uudet Suomen markkinoilla ja nyt niitä on saatavilla S-ryhmän kaupoista kuten Prismoista.

LUKIJAKILPAILU: Kommentoimalla postausta, voit voittaa itsellesi 30€:n arvoisen ESSKA-tuotepaketin. Jätä kommenttiin toimiva sähköpostiosoite ja kerro kenelle sinä tuotepaketin tarvitsisit. Arvonta-aikaa on tasan viikko, aina 18.12 klo 10 saakka. Kilpailun säännöt täällä.

sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Suomalaista käsityötä äidin hansikaslaatikkoon


Postauksessa esitellyt hansikkaat saatu bloginäkyvyyttä vastaan.

Mä hukkaan aina kaikki hansikkaani. Unohdan ottaa kunnon hansikkaat mukaan kun lähden ajamaan autoa tai lenkkeilen hakemaan lapsia kerhosta. Hytisen ohuissa neulesormikkaissa tai yritän saada kädet lämpimiksi lapasissa. Hyvin usein, mun käsiä suojaa autoa ajaessa pelkät hihat.

Tämä kaikki muuttui kerralla, kun sain suomalaiselta perheyritykseltä uudet käsintehdyt nahkahansikkaat. Pelkään edelleen sitä, että hukkaan nämä, kuten melkein kaikki muutkin hansikkaani, mutta hienosti nämä ovat pysyneet mulla tallessa jo toista kuukautta. Ja voi että olen tyytyväinen näihin! 


Sormikkaat ovat mun mielestä kaikkein käytännöllisin hansikas. Toki pulkkamäessä ja lumileikeissä toimii paremmin rukkanen, mutta sormikas on käytännöllisempi muihin juttuihin. Nahkahansikkaalla saa hyvän otteen auton ohjauspyörästä ja vaunujen kahvasta. Se on kaunis villakangastakin kaverini, mutta sopii myös urheilutakkiin yhtälailla. 

Valitsin monista väreistä itselleni tuon suklaanruskean ja olenkin tykännyt siitä ihan valtavasti. Mustakin toimisi varmasti aina, mutta jotenkin tämä suklaa on sävynä ja värinä pehmeämpi ja enemmän minua. Koon puolesta jännäsin vähän, olisiko hansikas mulle pieni. Minulla on nimittäin tosi pitkät sormet, ja moni kaupass asovitettu hansikat on pituudesta usein pieni. Tämän hansikkaan suhteen koko onnistui kuitenkin ihan nappiin. Alkuunhan nahkahansikkaan pitääkin olla vähän ahdas, se kun mukautuu käden muotoon käytössä. Nyt kuukauden käytön jälkeen tuntuu, kuin hansikas olisi tehty mun käteen!

Mun hansikkaani on tämä , ulkokuori lampaannappaa ja sisällä lämmin merinovilla/polyesteri -vuori. Nämä hansikkaat on olleet uskomattoman lämpöiset ja vain kovemmilla pakkasilla olen vetäissyt käsiini vanhat rukkaset. Ne vaan eivät tunnu tuon merinovillavuoren jölkeen yhtään niin lämpimiltä, vaan olen alkanut miettiä, josko hankkisin kunnon rukkaset itselleni lämmittämään sormia myös lumileikeissä. Tämä sävy esimerkiksi olisi aika herkullinen mustan takin kanssa! 


Paccas oli mulle entuudestaan ihan vieras yritys, vaikka perheyrityksen taustalla onkin neljän sukupolven ammattitaito. Paccas-tuotteet valmistetaan Suomessa Pohjanmaalla, mikä näin Suomen 100v-juhlavuotena on mun mielestä aika hieno juttu! Laadusta kyllä huomaa, ettei kyseessä ole mikään massatuotantoyritys, vaan jokainen tuote valmistetaan yhtä antaumuksella ja tarkan yksilöllisesti. Materiaalin valmistuksessa huomioidaan Suomen sääolot ja nahka läpivärjätään, jotta se kestäisi mahdollisimman hyvin mahdollisimman pitkään. Paccas myös kiinnittää huomiota tuotantoprosessissa ylijääneeseen raaka-aineeseen ja käyttää ne muuhun.

Olen jo monena talvena miettinyt, että lapsillekin pitäisi saada kunnolliset kintaat lämmittämään sormia. Ja ne ilokseni Paccasilta saapuivatkin. Niistä kirjoitan lisää vielä ensi viikolla ihan omassa postauksessaan, mutta sitä ennen vinkkaisin teille koko joulukuun voimassa olevista alekoodeista!

Koodilla NELLI saat -10€ alennusta kaikista sormikkaista ja koodilla NELLINPOJAT kaikista merinovillaisista lampaannappaisista lastenkintaista -9€ PACCASin verkkokaupasta.

Paccas lupaa myös toimittaa kaikki 19.12 mennessä tilatut tuotteet hyvissä ajoin jouluksi, eli hienosti ehtii ostaa suomalaista käsityötä pukinkonttiin niitä tulevia pakkaspäiviä lämmittämään. 




keskiviikko 6. joulukuuta 2017

VAUVA kahdeksankuinen

Ihaninta itsenäisyyspäivää kaikille! Viettäkää oikein rauhallista juhlapäivää ja muistakaahan kilistellä 100 vuotiaalle Suomelle!

Nyt tähän väliin vauvan kuulumisia!

Meidän vauva täytti viikonloppuna jo kahdeksan kuukautta. Mun piti ihan laskea tuo ikä, sillä en vaan millään voinut uskoa, että oltaisiin neljän kuukauden päässä yksveepippaloista! Aika on kulunut kyllä ihan hirveällä vauhdilla, hetki sitten ei tästä vauvasta ollut vielä tietoakaan ja nyt tuntuu kuin hän olisi ollut elämässämme aina! Meidän ihana kahdeksankuinen. 

Moni onkin kysellyt, miksei Justuksesta ole blogissa postauksia. Tai miksei hänen kehitystään käydä kuukausikoosteissa läpi, kuten tuplien kohdalla käytiin. Miksi vauvaa käsittelevät postaukset ovat niin pintaraapaisuja. Tähän kaikkeen on oikeastaan se yksi ja sama syy, kuin on noihin isojenkin lasten syvällisten postausten puuttumiseen. Mä olen jo pidempään kirjoittanut blogia enemmän omasta näkökulmasta, katsauksena mun elämääni eikä lasten. Lapset ovat tietysti iso osa sitä ja kaikki pyöriikin toki heidän ympärillään. Mutta olen kokenut tän hyväksi tavaksi suojella heidän yksityisyyttään, kertomalla heistä vain pintapuolisesti. Justuksen kuukausipostaukset eivät puutu siksi, että hän olisi jotenkin vähemmän rakas kuin kaksi isompaa (kuten yksi lukija pelkäsi) vaan enemmänkin siksi, että isojen ollessa vauvoja mun blogilla oli parikymmentä tuhatta lukijaa vähemmän. Mä en ole halunnut kertoa kaikkea mun vauvan vauvavuodesta lukijoille vaan olen tallettanut ne vaan hänen vauvakirjaansa. Enkä olisi tehnyt tässä toisin, vaikka hän olisi tyttö (kuten toinen lukijani, ehkä sama kuin edellinen, huolehti).


Mutta mitäs tuolle meidän vauvalle sitten oikein kuuluu? Hänestä on kasvanut niin iso poika ihan huomaamatta. Poissa on ne vauvamaiset piirteet ja tilalle on tullut tarkkaavainen ja aurinkoinen vauvataapero. Luonteeltaan hän on edelleen se pieni aurinko, jonka hymy valaisee niin täydellisen ihanana. En voi käsittää, miten yksikään vauva voi olla niin naurua ja hymyä vaan koko ajan. Justus hekottaa ja nauraa ääneen ihan pikkujutuillekin. Hän on meidänpieni showmies ja koko perheen lemmikki.

Justus pysytteli tiiviisti paikoillaan isojen veljien tapaan aina reilu kuusikuiseksi, jolloin lähti liikkeelle pyörien ja kellonviisarin tapaan liikkuen. Reilu viikko sitten hän lähti ryömimään hyvin omintakeisella tavalla, josta laitoinkin videota instagramiin. Nyt mennäänkin jo vauhdilla ja matalimmalla olleet koristeet ovat saaneet siirtyä syrjään Justuksen tieltä. Olinkin jo unohtanut, miten ehtiväinen tuollainen pikkutoukka on! Kontaamaan lähdetään luultavasti ennen joulua, sen verran vauhtia tuolla tyypillä tuntuu olevan.

Tissillä Justus viihtyy edelleen ja imetys onkin mennyt meillä kaikenkaikkiaan ihmeen hyvin. Olin odotellut enemmän haasteita, mutta imetys tuntuu sujuvan ihan omalla painollaan. Äidinmaitoa Justus saa varmastikin ainakin vuoden ikään, katsotaan siitä sitten eteenpäin kuinka jatketaan. Nyt tissillä käyminen on ainakin vielä tosi tärkeää paitsi vauvalle, myös äidille. Muita ruokia Justus syö myös aika hyvin, vaikka itse olenkin ollut vähän laiska tarjoilemaan hänelle muuta kuin maitoaterioita. Nyt Justus syö oikeastaan kolmesta neljään ruokaateriaa päivässä ja maitoa hörppii ennen, jälkeen ja välissä 6-10 kertaa. Öisin Justus ei enää syökään, se loppui unikouluun josta kirjoitinkin jo aiemmin.

Sormiruokailuja ollaan alettu Justuksen kanssa jo treenailla ja pinsettiote tuleekin melkein. Talkmuruja hän metsästää jo aika taitavasti, mutta enemmän ruokailut on ihan vaan soseita, koska mä en vaan jaksa sitä sotkua. Ja Justusta ei oikein huvita syödä itse, sotkeminen on vaan kiinnostavampaa.

Potallakin ollaan alettu käydä, vaikkakin Justus ei vielä itse pysy potalla. Istuminen muutenkin on vielä vähän huteraa. Tuettuna tietysti sujuvaa, mutta itsekseen tasapaino ei vielä ole riittävän hyvä. 


Justus syö tuttia aina harmin tullen ja nukkumaan käydessä. Syli rauhoittaa kaikista tehokkaimmin ja Justus onkin oikein kunnon sylivauva! Mutta ihanaa kun on. Mikään ei ole suloisempaa kuin kainaloon kaivautuva vauva.

Justus on jo sanonut ekan sanansa, äitttiiiii. Paristi jo, niin että se voidaan jo tietoiseksi sanaksi sanoakin. Muutenkin Justus on kyllä ihan äitin poika ja välillä tulee hetkiä kun mikään muu kuin äiti ei kelpaa. Justus ei oikeastaan vierasta, mutta välillä saattaa alkaa jännittää vieraat naamat. 

Justus on vajaa kymmenkiloinen ja reilu 70 senttinen, eli kasvaa aika samoissa mitoissa kuin isoveljensä. Hänellä on ihanat pulleat reidet ja pehmoiset posket, joita ei vaan voi olla suukottamatta. Justuksella on paljon kiharaa vaaleaa tukkaa, joka menee takaa aina ihan takuille. Näissäkin kuvissa päässä on kunnon rastat. 

Justus rakastaa musiikkia ja pelkää kylpyä. Hänellä on kaksi alahammasta, jotka näkyvät aina Justuksen nauraessa. Hän tykkää juuri nyt päristellä suullaan ja nyrpistää nenäänsä. Hän on kuin pieni possu tuhistessaan nenä rutussa. Hän rakastaa seisomista ja hyppimistä. Sylissä hän ei pysy hetkeäkään paikallaan vaan kokoajan pitää touhuta jotain. Useimmiten hyppiä. 

Valloittava vauva.

tiistai 5. joulukuuta 2017

MOIMOI marraskuu !

Niin se marraskuu jäi taas taakse ja on aika kurkistaa vähän taaksepäin, kuinka vika syksy-kuukausi oikein sujui!


Marraskuu alkoi kovilla pakkasilla. Toppavaatteet sai ihan viimeistään kaivaa kaapeista ja luntakin tuprutti useana päivänä. Joka kerta se kuitenkin aina suli pois ja marraskuu ol ienimmäkseen pimeä, synkkä ja musta. 

Justus alkoi nukkua huonommin ja monena aamuna mulla oli fiilis, että olen vähintäänkin zombi. Sänkyyn jääminen ei vaan ole vaihtoehto, kun isot pitää olla kolmena kertana viikoss akerhossa, enkä oikein millään osa apäiväuniakaan nukkua. Olen sitten ottanut rennosti nuo isojen kerhoajat, kun Justuskin on nukkunut päiväunia. Netflix on tullut tutuksi noina hetkinä.


Julkaisin postaukset niin omasta talvipukeutumisestani kuin lastenkin haalareista. Justuksen talvivaatteista ei vielä olekaan tullut postausta, sen voisin julkaista vielä tämän vuoden puolella. Ennen kuin vauva kasvaa ulos toppahaalaristaan! 

Sisustettiin syyskotia ja käytiin viikonloppureissulla Joensuussa. Blogiss akirjoitin Justuksen syömisistä, leikistä.. 


Bongasin uuden vauvakirjan kauppareissulta ja sen myötä intouduin täyttämään kaikkien lasten kirjoja. Noi on kyllä ihania, kun niihin saa niin hyvin kaikki vauva-ajan muistot talteen. Oot niin ihana -vauvakirja pitää varmaan vielä hankkia isoillekin, se on niin kiva kun sinne voi tallettaa ihan mitä itse haluaa. Pitäisikin taas kehittää lasten kuvia! 

Kuvasin lasten kanssa nelisin joulukorttikuvat ja onnistuttiin ihmeen hyvin. Nyt jos vielä muistaisi tilata joulukortit ennen kuin joulu ihan konkreettisesti on täällä! 

Käytiin paristi uimassa ja mä tilasin muutamia uutuuksia Noshilta lasten vaatekaappiin. Nosh taitaa tällä hetkellä olla ainoita merkkejä joiltaolen lapsille ostanut vaatteita. Muuten heidän kaappinsa täydentyy aikalailla kirpparilta. Nosh onkin pienessä ajass anoussut mun ykkössuosikiksi niin omiss akuin lastenkin vaatteissa!


Isänpäiväviikonloppua juhlittiin ruotsinlaivalla ja isot pojat oli tietysti ihan innoissaan. Tukholmassa vaan kierreltiin ja käytiin Junibackenissa. Jo pelkästään metro oli isoille elämys ja me Henkan kanssa nautittiin laivan notkuvista buffetpöydistä. Tukholmarakkaus iski jälleen ja pitääkin lähiaikoina lähteä sinne uudelleen. Joko yhdessä lasten kanssa, tai sitten ihan vaan aikuisten matkalle!


Kotiin tullessa alkoikin black friday hypetys. Itsekin olin mukana Jollyroomin kamppiksessa, siellä olikin aika huikeat alet käynnissä! Toivottavasti bongailitte paljon joululahjoja tai muita löytöjä! 

Blogiss akirjoitin laivalla olosta ja Tukholmasta lasten kanssa. Julkaisin pitkästä aikaa meidän päivä postauksen, jonka jälkeen alettiinkin sairastella. Sitä on jatkunut aina näihin päiviin saakka, toivotaan että edessä on terveempi joulukuu! 

Kirjoitin meidän hyggenurkasta, joka on muuten mun ehdoton suosikkipaikkani meillä kotona. Marraskuussa instassa näkyi myös paljon noita Leikkien-tuotteita, joita saatiin testiin.


Kirjoitin ihonhoidosta ja siitä, mitä erityisesti meidän atoopikkojen ihon kanssa pitää huomioida. Herkultiin mieheni kanss ajuustoilla ja viinillä ja juhlittiin samalla meidän seitsemänvuotiskihlapäivää. Hitsit, onko kihloihin menostakin noin kauan aikaa! 

Isot kävi parturiss ataas pitkästä aikaa ja black week -kamppis jatkui instassa. 

Leivottiin sämpylöitä ja hehkutin instassa tuota mun kirppislöytöni, noita ihania pippuri- ja suolasirottimia. 


Justukselle aloitettiin unikoulu, joka lähti sujumaan tosi hyvin heti alkuunsa. Hän oli normaalia enemmän sylissä ja päivisin tissin perään, mutta muuten ei tuntunut olevan moksiskaan unikoulusta ja yösyömisen loppumisesta. 

Lähdettiin lasten kanssa Helsingin reissulle, Ikeaan ja pikkuserkkua moikkaamaan. Samalla visiitillä käytiin Lidlin joulutapahtumassa, josta saatiin mahtavat jouluneuleet ja päästiin ajelemaan koiravaljakolla. Huisin kivaa! 

Mä pidin taas Noshin kutsut, enkä tällä kertaa ostanutkaa isoille mitään. Justus sai kivan vaatekerran seuraavassa koossa, kun 62/68 kokoiset laitoin fb-kirpun villiksessä eteenpäin. 

Käytiin shoppailemassa BF-aleissa, mutta ei löydettykään mitään. Verkkokauppojen alet oli paremmat. JA koska isi oli pikkujouluissa, meillä oli leffa- ja karkki-ilta lasten kanssa. 

Sitten oli se vuoden paras päivä, ainakin meidän poikien mielestä. Nimittäin päivä paloasemalla. Me käytiin Paavolan pelastusasemalla ja nyt on taas tankattu paloautoss aistumista koko ensi vuodeksi. 


Tuossa kuvassa näkyykin yksi noista Lidlin huikeista jouluneuleista. Lapset saavat omansa luultavasti itsenäisyyspäivän joulukalenteriluukusta ja taidetaan vetäistä ne päälle itsenäisyyspäivän juhliin. 

Blogissa kerroin unikoulun toteutuksesta ja instassa julkaisin mietelauseen joka olisi hyvä muistaa varsinkin tän jouluhypen keskellä. Kadehtiminen on turhaa, sillä jokainen voi itse vaikuttaa omaan elämäänsä ja siihen millaista se on <3

MAtkakuume on tässä loskan keskellä kova ja vähän himottaisi varailla reissua ensi syksylle tai keväälle. Katsotaan, voi olla, että reissaaminen kolmen lapsen kanssa ei kuitenkaan kauheasti napostele..

Joulukuu lähestyy ja meillä kasailtiin joulukalenteria. Kerroin tuon aikalaatikon käytöstä meidän kalenterissa ja vielä marraskuun vikoina päivinä julkaisin kuvan meidän tonttuovesta. Siis siitä, jota meille ei pitänytkään tulla :D

Niin ja Justus, tuo ihana pikku unikeko nukahti kesken ostosreissun ostoskärryyn.


TERVETULOA JOULUKUU !