torstai 22. joulukuuta 2016

Jouluperinteet







Hei ylihuomenna on jouluaatto! Voitteko kuvitella! Tuntuu, että joulukuu olisi mennyt ihan hetkessä ohi, vaikkakin veikkaan ettei meidän pikkujätkät jaa tuota mun fiilistä. Meillä nimittäin odotellaan joulupukkia jo aika isosti! Oon nauttinut tästä joulunodotuksesta ihan täysillä, on ollut ihan huippua touhuta joulujuttuja lasten kanssa, ne kun alkaa jo tajuta kaikesta hömpötyksestä!

Mä rakastan joulua. Niitä tuoksuja, musiikkia, tunnelmaa.. Sitä kun saa laittaa kotia nätiksi, askarrella ja leipoa. Miettiä joululahjoja ja paketoida niitä. Joulu vaan on jotenkin niin ihanaa. Nyt kun oon vielä jaksanut hömpöttää, ens joulusta ei taas tiedä, kun meillä on silloin täällä yksi puolivuotias tohottamassa!

Tässä joulussa ihanaa on ollut myös se, kuinka niitä omia itselle rakkaita jouluperinteitä on saanut siirtää omille lapsille. Oon ehkä vähän herkkis kaikkeen jouluun liittyvässä ja mulle lapsuusjouluista on jäänyt tosi ihanat muistot. Samanlaisia muistoja toivon kovasti myös omille lapsille.

Vaikka lahjat onkin monesti lapsille se isoin juttu, niiden perään vouhotetaan ja niitä suunnitellaan jo monta viikkoa ennen joulua. Niin kivoja kuin ne joulupukin odotukset ja pakettien avaamiset olikin, on mulla itsellä päällimmäisenä kuitenkin se tunnelma, läheiset ihmiset ympärillä, yhteinen aika ja elämykset. Vaikka noiden omienkin mussukoideni kasvoilta haluan nähdä sen onnellisen hymyn, kun paketista paljastuu se kaikkein eniten toivottu lahja, tahdon kaikista eniten antaa heille muistoja ja juurikin niitä elämyksiä.




Meidän joulutunnelmaa luodaan koristelemalla koti jouluiseksi yhdessä. Sytyttämällä yksi uusi kynttilä jokaisena adventtina. Kuuntelemalla joululauluja iltaisin. Leipomalla joulutorttuja ja pipareita. Kuvaamalla joulukorttikuvia. Askartelemalla lumihiutaleita ja soodataikinakoristeita yhdessä. Rakentamalla piparkakkutalo. Hakemalla kuusi omasta metsästä. Koristelemalla yhdessä se itse valittu ja kaadettu kuusi. Viemällä kynttilä isopapan haudalle. Jännittämällä joka aamu, onko tonttu tuonut kalenteriin jotain uutta. Paistamalla aatonaattona kinkku vaahtokarkkikaakaota juoden. Aamuinen joulusauna aattona. JOulupuuro ja joulurauhan julistus. Joulupäivällinen ja viimein se joulupukki ja lahjat.

Nää kaikki mä muistan sieltä omastakin lapsuudesta ja näitä lähes kaikkia ollaan poikien kanssa nyt touhuttu. Niitä lahjoja enemmän, mä toivon että heille välittyy se yhdessäoleminen ja aito läsnäolo. Siksi meillä on koko joulukuu vähennetty somessakin oloa ja haaveilen vähän täysin somettomasta aatosta. PItäisiköhän pitää koko puhelin kiinni aaton?

Ihanaa joulua ihan kaikille! ❤

1 kommentti:

  1. Meillä esikoinen tulee nyt 6v. Muistan sen fiiliksen kun tuli eka joulu kun hän ymmärsi siitä enemmän, se antaa jouluun niin uudenlaisen sisällön <3 Itsellä oli vuosia joulufiilis hukassa mutta nyt lasten (3) myötä se on saanu ihan uuden merkityksen ja ihana heidänkautta samalla muistella omaa lapsuus joulua.

    Oikein ihanaa ja leppoisaa joulua teidän koko perheelle!!
    -A

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!