keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Meidän päivä Isin kanssa! 29.4

Nyt viimein tämä paljon pyydelty ja ainakin itse kovasti odottamani Päivä Isin kanssa -postaus!

05.00 
Rasmus itkee. Henkka nousee rauhoittelemaan poikaa. Rasmukselle ei kelpaa tutti, joten Henkka tuo pienen meidän väliin nukkumaan. Rasmus nukahtaa hetken juteltuaan.

05.45
Herätyskello soi. Torkku päälle.

05.55
Kai se on noustava. Kahvi tippumaan, aamupesut ja meikkiä naamaan. Hiukset kuntoon. Puuro kiehumaan.



06.20
Hipsin hakemaan vaatteita makkarista. Henkka ja Rasmus nukkuu vielä meidän sängyssä ja Kasper omassaan. Ehdin rauhassa pukea päälle, napsia parit selfiet ja kattaa aamupalapöydän ennen kuin Kasper heräilee, ja huutelee sängystään.



06.30 
Kasper kurkkii jo ovenraosta ja naama virneessä seisoo sänkynsä päädyssä. Kasperille maitopullo olohuoneen lattialle. Henkka ja Rasmuskin heräilevät ääniin. Myös Rasmukselle maitoa.



06.45
Syödään Henkan kanssa aamupalaa ja mä pakkaan eväät töihin.

07.15
Pojat leikkii, Henkka tekee omia aamutoimiaan ja mä pakkailen vielä viimeiset työkamat matkaan. Heippapusut kaikille miehille ja äippä starttaa bensa-aseman kautta töihin.


07.20
Pojille puuroa ja maitoa. Aamupesut ja päivävaatteet. Pojat leikkii olohuoneessa sillä aikaa kun Henkka siivoaa keittiön ja laittaa astianpesukoneen pyörimään.

08.30
Edelleen leikitään. Isi petaa sängyt. Toinen kuppi kahvia, pojat viihtyvät hyvin lelujensa parissa.


09.00
Pojille ulkovaatetta päälle ja vaunuissa ulos nukkumaan. Kumpikin sammuu hetkessä.

09.15
Isin oma aika. Kiivismoothie, pleikkaria ja pyykkien viikkausta. Imurointia.


12.15
Pojat heräilee. Lounasta lautaselle ja pojat syöttötuoleihin.
Lounaaksi on makaronilaatikkoa ja porkkanaraastetta. Ihanan sotkuista!
Myös isi syö lounasta samaan aikaan poikien kanssa.


12.30
Syöty on. Siltä näyttää myös keittiö. Isi siivoaa taas, tyhjentää astianpesukoneen ja keräilee makaronit lattialta. Pojat auttavat ja käyvät vuoronperää availemassa uunin alla olevaa vetolaatikkoa. Isi keittää kahvia. Vaihdetaan vaipat ja pestään naamat.


13.00
Siirrytään leikkihuoneeseen leikkimään. Isi saa juoda kahvin rauhassa. Pojat tykkäävät leikkiä keskenään. Yhdessä rakennetaan iso torni, jonka kaataminen on Kasperista hurjan hauskaa. 

14.15
Pojille välipalaa. Pojat saavat banaania ja kiiviä sekä maitoa. Isi syö rahkan.

15.00
Lenkille. Pojat torkahtavat vaunuihin.

15.45
Kotona taas. Kasper on hereillä mutta Rasmus nukkuu. Isi herättelee Rasmuksenkin ja porukalla tullaan sisään valmistelemaan päivällistä.


16.00
Äiti tulee kotiin. Kumpikin haluaa kovasti halailla. Rasmus ei malttaisi odottaa ruokaa. Pojat saavat päivälliseksi bataattia ja lohta. Äidille ja isille on tonnikalapastaa. Jälkkäriksi pojat syövät tomaatin ja viinirypäleen paloja salaatista. Ruuan jälkeen isi saa hetken omaa aikaa ja pojat leikkivät äidin kanssa lattialla. Varsinkin Kasperilla on ollut kova ikävä, eikä äitiä päästetä pois silmistä. Rasmus nuolee innoissaan pöytää.

17.00
Lähdetään koko porukalla tekemään vapun ruokaostoksia. Rasmus innostuu ulko-oven auetessa niin, että syöksyessään ovelle kaataa Kasperin matkalla. Ja hermothan siinä tietysti menee Kasperilta..

17.30
Kaupassa herätetään taas huomiota. Rasmus flirttailee kassajonossa ja molemmat keräävät ihailevia katseita. Meidän sirkusapinat <3


18.15
Kotona taas. Isi purkaa ostokset, äiti laittaa poikien iltapuuron mikroon. Pojille pahimpaan nälkään kouralliset maissinaksuja.

18.30
Riisipuuroa ja mustikoita. Rasmukselle uppoaa puuroa hyvin mutta Kasperia kiukuttaa. Iltapesut ja yöpuvut. Molemmat pojat rakastavat hampaidenpesua!

19.00
Iltasadun aika. Koko perheen voimin luetaan ja pötkötellään sängyssä. Kasperia jo väsyttää mutta Rasmuksessa on virtaa!

19.20
Pojille iltamaidot, pusut ja omaan sänkyyn nukkumaan.
Kasper kaipaa vielä äidin syliä. Haliallaa ja pusutellaan hetki. Kasperinkin silmät jo lupsuvat ja poika nukahtaa pian omaan sänkyynsä.

19.30
Rasmus huutelee vielä maitoa ja juotuaan reilun sata milliä nukahtaa hänkin.
Lastenhuoneessa on viimein hiljaista.


20.00
Henkka on tehnyt iltapalaksi Lidlin sämpylöitä namiii. Mä linnottaudun tietokoneelle tekemään tätä postausta ja lueskelemaan muiden. Tilailen diettiin buustia fitnestukusta ja tutustun vapun jälkeen alkavaan ruokavalioon. Iiks! Hyvästi herkut!
Henkka tekee omaa iltajumppaansa. Vatsahaasteesta on onneksi vapaapäivä, joten mä saan rauhassa lojua sohvalla.

21.00
Pikasuihku, herkkuja ja Modernia perhettä telkkarista. 

22.30
Hampaiden pesut ja nukkumaan. Jutellaan vielä hetki sängyssä ennen kuin valot sammuu.
Hyvää yötä!

04.30
Rasmus herää, tutin saatuaan jatkaa uniaan.

Sellainen oli meidän tiistai!

tiistai 29. huhtikuuta 2014

Dymo !

Voi rakkaus.
Oon ihan totaalisen rakastunut tuohon dymoon!
Mun on pitänyt hankkia se jo pitkään, ja nyt viimein kun sain aikaiseksi, haluaisin tapetoida meidän koko asunnon sillä! 
Haaveilin jo tauluista, joissa olisi dymolla kirjoitettu jotain kivaan.. Henkan mielestä se vaan olisi liikaa, ja nää etiketit ruokapurkkeihin riittää. Hmpf..

Mitä te tykkäätte? Hot vai not?



Ja synttärikortteihinkin tätä sai sovellettua kivasti!


sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Rasmus ja Kasper 10 kk !

Taas tulee vähän myöhässä poikien kuukausikuulumiset! Pojat on olleet kymmenkuisia jo lähes parin viikon ajan ja vasta nyt saa aikaiseksi kirjoittaa tämän!

Pojat ovat ottaneet taas isoja harppauksia kehityksessä, tuntuu että päivittäin opitan  jotain uutta tai ainakin vahvistetaan vanhoja taitoja!



RASMUS 10KK

Kymmenkuinen esikoisemme on ihana aurinkoinen pikkupoika. Rasmus saattaa makoilla pitkiäkin aikoja lattialla ja hekotella itsekseen. Rasmus on oikea pikkuviikari! Ilmeestä näkee, kuinka pojalla on kujeet mielessä! Jos jotain kiellettyä on jäänyt Rasmuksen ulottuville hän kyllä huomaa sen ja kiitää ryömien tavaran luo. Mennessään hokee, hähähäähähähäää..
Rasmus ryömii ja kovaa. Kontatakin Rasmus osaa, mutta se tuntuu olevan Rasmuksen mieleen liian hidas kulkumuoto. Rasmus nousee mahalta polvilleen, istumaan ja seisomaan. Rasmus osaa myös laskeutua seisaltaan takaisin istumaan. Rasmus ottaa varovaisia askelia tukea vasten ja kävelykärryllä kävellessään.

Käsistä tukiessa Rasmus ottaa suuria harppauksia. Kurkkaa välillä kävelyttäjää ja jatkaa kävelyä samalla hokien hähähäätä.

Rasmus viihtyy hyvin itsekseen lattialla ja leikeissään. Mutta huomatessaan äidin sylin olevan vapaa lähtee kiitämään suu virneessä äitiä kohti. Sylissä Rasmus ei pysy hetkeäkään paikallaan, eikä jaksa siinä kauaa ollakaan. Muut asiat alkavat pian kiinnostaa ja Rasmuksen pitää päästä jatkamaan eteenpäin.

Rasmus on kova naurattamaan veljeä. Ei hajuakaan mitä Rasmus tekee, mutta välillä riittää vain katse Kasperiin ja veli nauraa räkättää.



Rasmus osaa heiluttaa oikeaan aikaan ja nostaa usein käden tervehdykseen muuten vaan.

Rasmus on edelleen kova poika syömään, mutta myös ruuan sylkeminen on Rasmuksen mielestä kivaa. Lempiruokia ovat lohi ja peruna, sekä mannapuuro. Naksut ja talkmurut uppoavat myös hyvin. Rasmus ei tykkää yhtään karkeasta ruuasta. Banaanitkin pitää olla ihan pieniä paloja, muuten Rasmus sylkee ne pois. Rasmus haluaa pitää itse lusikasta kiinni syödessään, mutta antaa tarvittaessa myös syöttää.

Rasmusta vaivaavat edelleen korvatulehdukset 3-4 viikon välein. Niiden aikana Rasmus on hieman huonotuulisempi ja huonounisempi kuin normaalisti.

Terveenä ollessaan Rasmus on iloinen ja omatoiminen poika. Rasmus nukahtaa itsekseen sänkyyn hetken pyörittyään ja höpötettyään. Heräilee paristi yössä karjumaan tippunutta tuttia. JOskus Rasmus löytää sen itsekin, jolloin saattaa nukkua koko yön heräämättä. Päiväunet Rasmus nukkuu ulkona vaunuissa.

Rasmus on kova puhumaan, mutta kieli on vielä Rasmuksen ihan omaa. Mammammaa ja vauvvavvaa toistuvat Rasmuksen puheessa, kuten myös ättäänttäää. Selkeitä sanoja Rasmus ei ole vielä sanonut.

Siinä missä Rasmus on iloinen ja aurinkoinen on hänessä myös asennetta! Jos asiat ei mene Rasmuksen mielenmukaan, nousee meteli! Harmi ei ihan hetkessä mene ohi, vaikka syliin pääsisikin, vaan Rasmus saattaa murista harmiaan vielä hetken. Sitten helpottaa ja hommat jatkuu! Tempperamenttia Rasmukselta löytyy vaikka muille jakaa!

Rasmus tykkää halailusta ja pussailusta ja syliin nostettaessa takertuu kiinni ja kikattaa onnellisena. Rasmus kutiaa kaulasta, masusta ja kainaloista. Kutitettaessa alkaa kikattaa.

Rasmuksella on kaksi hammasta alhaalla ja kaksi ylhäällä. Painosta ja pituudesta ei ole tarkkoja mittoja, sillä neuvola peruuntui Kasperin kuumeen takia. Vaatteiden perusteella veikkaan 74cm ja 10kg. Vaatteissa menee tällä hetkellä koot 74-80.

Rasmus on pieni kulinaristi ja olisi aina innoissaan maistelemassa ruokia toisten lautaselta. Leipä ja rahka äidin lautaselta ovat Rasmuksen mieleen.

KASPER 10KK

Kasper on pieni hymypoika. Kasperia näkee harvoin vakavalla naamalla ja silloin kun Kasper ei hymyile on hän usein väsynyt tai jokin harmittaa. Kasper hymyilee kahden hampaan hymyllään ja nauraa kovasti. Kasper on todella utelias. Kotona konttaillaan paikasta toiseen ja tutkitaan joka nurkka ja tavara. Kyläpaikoissa sama juttu. Kaikki menee suuhun ja kieltämisestä Kasper ei tykkää. Kasper saattaa istua pitkiäkin aikoja lattialla ja vain nauraa Rasmukselle.

Kasper on kova poika liikkumaan. Konttaamalla mennään kovaa ja se onkin Kasperin yleisin liikkumismuoto. Kasper nousee tukea vasten seisomaan ja kävelee tuesta kiinni pitäen haluamansa tavaran luo. Kasper osaa laskeutua seisaalta istualleen ja tekee sen hitaasti ja varoen.

Kasper vierastaa hieman ja tarkkailee vierasta mieluiten äidin tai isin sylistä. KAsper myös säikähtää ja pelästyy helposti ja konttaa silloin vauhdilla äidin tai isin lahkeeseen kiinni. 

Sylihalukkuutta Kasper näyttää nousemalla jalkaa vasten polvilleen ja katsomalla ylöspäin. Kasper viihtyy sylissä. Usein painaa pään sylissäpitäjän rintaavasten ja näpertää hiuksia.

Kasper on kova pussailemaan ja halailemaan. Varsinkin äidille annetaan kovasti märkiä pusuja ja halataan lujasti. Heippapusuja Kasper ottaa vastaan silmät puoliummessa ja kasvot kohotettuina kohti pusuttelijaa.



Kasper osaa heiluttaa sekä yhdellä, että kahdella kädellä ja tekee sen useimmiten oikeaan aikaan. Kasper myös nostaa usein kontatessaan käden moikkaukseen ja jatkaa sitten touhujaan.

Tutkimusmatkoillaan Kasper löytää aina kaiken kielletyn ja koti onkin nyt tyhjennetty kaikesta kielletystä Kasperin ulottuvilla. Silti Kasper aina jostain kaivaa johdon tai kännykän. Kasper nousee tukea vasten koko ajan ja jatkuvasti. Konttaa vaan paikasta toiseen ja nousee uudelleen. Tasoilta on vedettävä kaikki tavarat alas ja lelukorit tyhjennettävä.

Kasper jokeltaa paljon ja iso osa puheesta on Kasperin omaa jargonia, jota ilmeisesti vain Rasmus ymmärtää. Selkeitä sanoja Kasperilta on tullut viisi, äitti, ätä, hyvvää, ishi ja nam. Kasper yrittää usein toistaa hänelle sanottua sanaa, muttei vielä osaa käyttää sitä itse.

Kasper nukkuu hyvin. Nukahtamiseen tarvitsee usein apua, sillä riehaantuu helposti sängyssä. Useimpana iltana KAsper pitää käydä peittelemässä uudelleen ainakin kolmasti, sillä nousee sängyn laitaa vasten seisomaan ja yrittää kurkkia oven raosta. Nukahdettuaan Kasper nukkuu usein heräämättä aamuun tai ainakin myöhäiseen aamuyöhön. Yöllä herätessään KAsper haluaa hörpyn maitoa ja jatkaa sitten uniaan.

Kasper on iloinen pikkumies, joka kaipaa syliä ja läheisyyttä selvästi veljeään enemmän. Kasper leikkii ja viihtyy paljon itsekseen, mutta käy aina välillä hakemassa sylissä läheisyyttä ennen leikin jatkamista. Kasper on myös selvästi mustasukkainen, jos veli on äidin tai isin sylissä myös Kasper haluaa.

Koirat ovat Kasperin mielestä ihania. Kasper konttaa nauraen koirien perässä ja haluaa halailla ja pussailla niitä. 

Kasperilla on alhaalla kaksi hammasta ja ylös tulossa kaksi. Vaatteissa Kasper käyttää 74-80 cm ja pituudelta ja painolta KAsper on arviolta 75cm ja 10kg.

Kasperkin on edelleen hyvä syöjä. Kasper syö oikeastaan kaiken mitä suuhun antaa. Itse Kasper ei oikeastaan ole halukas syömään muuta kuin sormiruokaa. Kasperin lempiruokia ovat banaani ja kiivi sekä juusto. Myös riisipuuro maistuu hyvin.

lauantai 26. huhtikuuta 2014

Talvipukeutuminen pojille 2014-2015

Nytkun kesä alkaa jo olla ihan lähellä, palataan hetkeksi vielä talvivaatteiden pariin!

Tulevan talven vaatteista olikin puhetta jo aiemmin. Silloin vaihtoehtoina oli Ticket to Heaven, Molo ja PoP. Jo silloin suosikki oli Ticketin puku ja tulleet kommentit vaan puolsi sitä.

Päätökseen vaikutti väri, tekniset ominaisuudet, tuplavetoketju, karvahuppu sekä ulkonäkö. Vielä kun löysin haalarit verkkokaupasta -70% alella, päätös oli tehty. Kooksi otin 86, 92 tuntui ihan liian isolta. Menisihän se pidempään, mutta en vaan näe järkeä ostaa ihan yli-isoa haalaria. Käyttömukavuus kuitenkin kärsii liian isolla vaatteella.


Pakkaskelin talvikengäksi oon jo päättänyt hankkia kuomat. Loskakeleille ja syysajalle, sekä toisaalta vähän siistimpään käyttöön pitäisi ostaa esim. kuvassa näkyvät eccon tai superfitin talvikengät. Koska poikien jalka kuitenkin tulee vielä kasvamaan paljonkin, on noita turha hankkia. Pakko sitten täydellä hinnalla käydä hakemassa syksyn tullen :/.

Hanskoissa olen ihan ummikko. Meillä oli pienenä äitin tekemät toppahanskat, ja niissä pysyi sormet AINA lämpiminä. Kehuja oon kuullut myös ReimaTecin hanskoista. Molon hanskoista tykkään tuon heijastin tähden vuoksi! Mitkä talvihanskat te olette kokeneet hyviksi taaperoille?

Pipoissa mennään viime talven vanhoilla, tai jos ne ovat jääneet pieniksi, hankitaan villapipoiksi jokin musta tai tumma. Mielellään erilaiset pipot, jotta sitten tietää kumpaa huudella! Turkoosiin ei oikein värillinen pipo sovi.. Vai mitä olette mieltä?

keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Työaamuna

Takana on jo kolme viikkoa töitä ja aamuna töissäkäyvänä äitinä. Mikä sitten on muuttunut verrattuna töissä käyntiin ilman lapsia?

Herätyskelloa ei tarvita. Meidän pienet ihmisherätyskellot pitävät huolen siitä, ettei äoti varmasti nuku pommiin! Pojat ja varsinkin Rasmus, huutelevat jo hyvissä ajoin ennen kuutta sängystään, että nyt pitäisi hereillä.  Torkuttamisesta sängyssä ei tule mitään, kun poikien jaloissa pitää roikkua ja silmäkovana vahtia, etteivät ne putoa sängystä.. helpompi siis vaan nousta ylös ja päästää pojat leikkimääm olohuoneeseen.

Laittautumisesta vessassa ei tule mitään, ellei ovi ole kiinni. Muuten kaksi uteliasta pikkumiestä repii suoristusraudan johtoa tai syö vessaharjaa.

Aamupalan syönnistäkään ei kotona tule mitään, sillä kaksi herlkusuuta kerjää leipää tai rahkaa itselleen. Homma toimii jos pojille antaa maistiaisia pöydälle tai Henkka syöttää puuron samalla.



Töihin lähtiessa saa olla varovainen,  etyei itsekin ole yltäpäältä puurossa. Rakkauttaan näyttävät pikkupojat kun eivät ole mitään siisteimpiä syöjiä! Äidin hiuksia revitään ja kasvoista kuolataan märiksi. Heippojen jälkeen pitää vielä siistiytyä uusiksi.

Palavereihin lähtee helposti kynän sijasta tutti ja kalenterin sijasta vaippoja. Taidan olla vielä siinä kotiäitimoodissa, enkä oikein osaa pakata itselleni tarpeellisia juttuja mukaan! Onneksi sosepurkkikin hätätapauksessa menee välipalana ja kosteuspyyhkeet nenäliinana.



Enimmäkseen olen päässyt aika hyvin kiinni töissäkäyntiin ja siihen, etten enää niin paljon huolehdikaan kotitöistä. Kotona on ihana keskittyä vain poikien kanssa olemiseen eikä lattialla oleviin leivänmuruihin tai tiskipöydän kasvavaan tiskivuoreen! Pojat on yhtä vaikea jättää joka aamu, mutta toisaalta taas nautin laittautumisesta! Omakin olo on pirteämpi, kun hiukset on ojennuksessa ja naama meikissä! Pakko myöntää, että vaihtelu on ihanaa!  Toisaalta taas odotan innolla sitä syksyllä koittavaa kotiäitiarkea!! Nyt nautitaan tästä elämänvaiheesta!



Vielä kun muistaisi, jaksaisi, ehtisi ja viitsisi panostaa itseen sen verran, että kävisi kampaajalla.. koittakaa ignorata mun hiukset!!!

ihanaa päivää teille kaikille ihanille!! ♡♡

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Minä työnnän, sinä ohjaat!


 Ne on niin suloiset, kun niillä on jo omia juttuja. 
Nauretaan kippurassa toisen jutuille,
hekotellaan palikkalaatikon kannelle vierekkäin.
Annetaan pusuja veljen poskelle.
Uusi hitti on veljen työntäminen kävelykärryllä- Rasmus ei vaan vielä tajua, että taaksepäin voi kaatua ja meno on aika hurjaa.. Kärry kulkee aika kovaa, eikä pienet jalat meinaa pysyä perässä. Veljen tukka käsien ulottuvilla houkuttaa myös valtavasti.. Ompa siitä kiva repiä! 


keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Hääkuumeilua! Linkkaa hääblogisi!

Tosin ei omien häiden kuume, vaikka sekin on jo vähän nostanut päätään vaan ystävien! Meidän lähipiirissä on paritkin häät ensi kesänä ja syksynä, ja niitä jo malttamattomana odotan!

Molemmat pariskunnant sattuvat olemaan vielä poikien kummeja, eli meille todella läheisiä ihmisiä! Ihan toisellalailla odottelee heidän häitään, kuin muiden tuttujen. Itkulta siis tuskin vältytään tulevissa juhlissa!

Instagram-seuraajille (seuraa @nellienoor) jo vähän vihjailinkin mun ja Rasmuksen parin viikon takaisen Tampereen-reissun sisällöstä. Käytiin nimittäin N:n kanssa sovittelemassa hääpukuja! Tai siis N sovitti ja minä ihailin :D Muutenkin viikonloppuun kuului isosti häälehtien selailu, hääkoristeiden suunnittelu ja muuten vaan häistä jutustelu.

Mä olen ihan täysin maallikko kaiken häihin liittyvän suhteen. Omassa kaveripiirissä hääbuumi on varmaan vasta alkamassa, joten kovin tutusta asiasta ei ole kyse. Kovasti olenkin nyt katsellut itselle ihania juhlamekkoja, keräillyt ideoita hääkoristeisiin ja kutsuihin liittyen. Ja samalla yrittänyt olla suunnittelematta niitä omia häitä! Arvatkaapa oonko onnistunut?! Kaikkein paras ideoiden ja vinkkikuvien löytöpaikka on ollut ehdottomasti blogit! Joten nyt pyydänkin teitä ihania lukijoita linkkaaman oman tai omasta mielestänne huipun hääblogin! Linkin blogiin voi lisätä kommentteihin ja mielellään vähän kuvailla millaisesta blogista on kyse!


Ei ole väliä ovatko häät jo olleet vai vasta tulossa. Jos blogisi sisältää paljon ideakuvia, suunnittelua, tai kuvia toteutuneista häistä, se on juuri sitä mitä etsin! Myös pienten poikien juhlapukeutuminen kiinnostaa kovasti! 

Eli eikun linkittämään!

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Työssäkäyvälle äidille vaatekaapin täytettä !

Töihinpaluun jälkeen oon huomannut, että mun kaapissa on käytännössä vaan farkkua, legginsiä ja trikoota. Missä on ne siistit työvaatteet?
Tarkoittaako tää nyt shoppailua?
Haaveilen vaatekaapista, jossa on hyvät perusvaatteet, joiden avulla saa rakenneltua vähän erilaisia yhdistelmiä.

Nyt mun yhdistelmät on farkut ja neule tai farkut ja trikoopaita..



H&M:n sivuilta keräilin ostoskoriin jotain uutta kivaa itselle. Vaikea oli löytää siistiä ja mukavaa työvaatetta, joka kuitenkaan ei ole liian "huoliteltua". Mun työ on sosiaalitoimistossa, joten vaatteet ei saa olla liian paljastavia, tai toisaalta liian prameileviä.. Aika perusvaatteisiin voi pukeutua, mikä on mun mielestä tosi kiva. Samoja vaatteita voi käyttää sitten muutenkin kuin vain töissä.

Rakastan jakkupukuja ja kotelomekkoja. En kuitenkaan jaksaisi pukeutua niihin päivittäin, vaikka niin kauniita ovatkin! Mä vaan olen sellainen farkku/tennari-ihminen!


Mistä se johtuu, että itselle vaatteiden hankkimisesta joutuu potemaan huonoa omaatuntoa, vaikka lasku olisikin vain pari sataa? Pojille kun ostaa samalla määrällä, sen tekee paljon helpommin ilman mitään tunnontuskia? Missä vaiheessa se menee niin, ettei itseen muka enää tarvitsekaan panostaa?

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Sairastuvalta päivää taas!

Tää kevät on kyllä mennyt vaan sairastaessa. Yleensä ei Henkan kanssa olla itse pahemmin flunssassa, mutta nyt poikien myötä myös me on saatu osamme noista taudeista. Noroviruksilta sun muilta mahataudeilta on onneksi vielä vältytty! (koputtaa puuta!) Enemmän on kärsitty juurikin flunssista ja räkäisyydestä, sekä niistä niiden aiheuttamista korvatulehduksista.

Molempia poikia käytettiin taas perjantaina lääkärissä. Kasperilla akuutti korvatulehdus kummassakin korvassa, edellinen tulehdus oli kaksi viikkoa sitten, eikä se ollut antibiooteist ahuolimatta mennyt ohi. Kasperilta puhkaistiin siis molemmat tärykalvot, jotta kalvojen takana olleet limat tulisi pois. Uusilla antibiooteilla aloitettiin sitten toinen kuuri.

Rasmuksella oli myös lievä korvatulehdus, edellisen se sairasti kolme viikkoa sitten. Rasmuksella kuitenkin selvittiin ilman antibiootteja, ainakin alkuun. Rasmus sai putkitustuomion korviinsa, jos vielä yksikin tulehdus iskee ennen kesää.

Tää poikien sairastaminen on ehkä töissä käydessä vaikeinta. Perjantainakin pojat kävivät lääkärissä isin kanssa ja paska mutsi -olohan siinä tuli, kun isi laittoi viestiä, että Kasperin tärykalvot puhkotaan, just odotellaan puudutteen vaikuttamista. Olin vielä palaverissa enkä voinut samantien soittaa. Siinä piti sitten kyyneliä nieleskellä, kun pieni joutui kestämään tuollaisen ilman äitiä. :'(
Ihan järjetöntä ajatella noin, varsinkin kun aina kehun sitä kuinka ihanaa on, että pojille molemmat vanhemmat ovat yhtä tärkeitä. Se ei mene niin, että vain äidin syli kelpaa harmin tullessa tai että vain isi osaa halata kivun pois. Ja olihan isi Kasperin kanssa operaation aikan. Ja hyvä että olikin, koska mä en tiedä olisinko itse selvinnyt siitä. Eli järjellä ajatellen mun on ihan turha potea huonoa omaatuntoa tästä. Mutta podempa silti. Mitä ihmettä? :D

vasemmalla Kasper, oikealla ylhäällä Rasmus ja alhaalla Kasper


Muuten meillä on mennyt tämä uusi roolijako tosi kivasti! Tottakai vielä vähän molemmat haetaan paikkaamme, mutta tuntuu että pojat on ainakin tottuneet jo. Eka viikko meni molemmilla pojilla vähän enemmän ja vähemmän itkuisina. Kai ne olivat vähän ihmeissään, kun äiti oli päivän poissa ja isi heidän kanssaan. Vaikka en tietenkään halua, että pojat joutuvat ikävöimään minua päivisin, on iltaisin ja viikonloppuisin ihana huomata heidän ilo, kun äiti onkin paikalla koko ajan. Eilen illalla vatsahaastetta tehdessä Kasper lepuutti päätään mun rintaa vasten, ja antoi välillä pusuja poskelle :D Sohvalle kun istuu, toinen kiitää aina salamana paikalle ja yrittää jalkoja pitkin kiiveetä syliin. Syliin nostettaessa käperrytään kihertäen kaulaa vasten ja hekotellaan suu auki. Se lasten näyttämä rakkaus ja välittömyys on ehdottomasti aivan ihana palkinto siitä, että päivät menee töissä. Ja mikä ehkä ihaninta, se mun pelko siitä, etten olisi enää mitään vaan isi ainoastaan kelpaisi kaikkeen, on osoittautunut täysin turhaksi.

Vaikka tämä teksti nyt meni vähän tällaiseksi itkuvirreksi, on mun pakko sanoa että nautin töistä ihan valtavasti! Mä olen aina ollut siinä uskossa, että olen enemmän perhekeskeinen, enkä niinkään urasuuntautunut. Mut nyt olen parin viikon aikana oppinut sen, että olen molempia. Paras tilanne mulle olisi varmaan osa-aikatyö. 36h viikossa tuntuu liian suurelta määrältä, mutta vaikka reilua kahtakymmentä tekisin tosi mielelläni! Mutta katsotaan nyt mihin elämä, työt ja arki vie. Tällä hetkellä olen ainakin vielä jäämässä poikien kanssa kotiin syksyllä. Kotihoidontukihakemus pitäisi muuten laittaa mahdollisimman pian vireille!

Mitäs meille muuta.. 
Ollaan oltu tosi reippaita huhtikuun alussa aloitetun vatsahaasteen kanssa! Nyt mennään päivässä 13, eikä vielä yhtäkään lipsuilua! Juoksukuntokin alkaa pienten hapuilujen jälkeen löytyä. Herkkulakko ei vaan pitänyt millään! :D Hups. Nyt yritetään pysyä yhdessä herkkupäivässä. Se oli perjantai ja nyt jo mun kroppa huutaa suklaata!

Viime viikolla muuten leikattiin poikien hiukset! Molemmilla oli tukka kasvanut ihan hirveästi ja se alkoi olla jo tosi epäsiisti. Pistettiin sitten Henkan kanssa kotiparturi pystyyn ja lopputulos oli tosi hyvä! Vaikka kumpikin pojista pyöri, karjui ja huusi, saatiin kummallekin siisti kevättukka. Vähän muutamia hapsuja vielä jossain on, niihin pitää paneutua joskus kun pojat ovat rauhallisia.. Yleisilme on kuitenkin nyt tosi paljon siistimpi kuin ennen. Pojista tuli niin samannäköisiä, kun tukkamuotikin on nyt samanlainen! :D Kaksi pientä Eemeliä!


torstai 10. huhtikuuta 2014

Liput Lapsimessuille voitti...

Roosa-Marika!!

Hurjasti onnea ja ihania messuiluja sulle ja siskollesi! Laitan sulle sähköpostia heti! 

Valinta oli vaikea, moni olisi varmasti ansainnut liput. En oikein osannut päättää millä perusteella teen valinnan, joten päädyin siihen, että voittajan pitäisi olla rekisteröitynyt lukija, ja kommentista tulisi selvitä voittajan koko nimi. Roosa täytti nämä ehdot! Roosa-Marika on muuten yksi miun pitkäaikaisimmista lukijoista! <3


keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Puhelimen kätköistä!

Puhelin on aina mukana, joten hyvän kuvaustilanteen tullessa vastaan, tulee puhelin usein kaivettua laukusta. 
Osa puhelimella otetuista kuvista päätää blogiin postauksen muodossa, mutta iso osa kuvista on sellaisia, ettei niistä tule ikinä kirjoitettua. Osa saattaa päätyä instagramiin tai facebookiin, mutta enemmistö jää pyörimään puhelimen muistiin.

Tässä pikakatsaus muutamiin viimeviikkojen kuviin! 


Ehdottomasti eniten tulee kuvattua poikia.

Ja ruokaa. Mukaan on päässyt myös Minit-kirjakerhon ale-kirjat!

Ja minua minua minua..


Kesälle mekko häihin! Rasmuksen synttärilookki.

Veljen tutti paras tutti!

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Yksi kevätilta


Meillä on uusi harrastus.
Käydään koko perheen voimin kiertelemässä leikkipuistoja!
Meillä on jo yksi suosikki, joka ei edes ole kauhean kaukana meiltä. Puisto on aidattu ja siellä on pienten ja isojen puoli.

Tänä iltana naurettiin koko perheen voimin hiekkalaatikolla.
Pojat istua kököttivät hiekassa, katselivat toisiaan ja nauroivat. <3 
Pienistä asioista on pienten poikien ilot tehty.
Hiekkalaatikko ja veli vieressä <3



maanantai 7. huhtikuuta 2014

ARVONTA: Joko sinulla on liput viikonlopun Lapsimessuille?

Niinkuin jokatoinen muukin blogi, myös Mistä on pienet pojat tehty? arpoo kaksi messulippua viikonlopun Lapsimessuille!!


Täältä!! voit käydä kurkkimassa messujen ohjelmaa sekä muuta infoa mm. paikalle saapumisesta ja aukioloajoista.

Messut ovat MESSUKESKUKSESSA 11-14.4 eli jo ensi viikonloppuna! Arvontaan pääset mukaan jättämällä postauksen alle kommentin, jossa perustelet miksi juuri SINÄ ansaitsisit KAKSI lippua messuille! Osallistumisaikaa on keskiviikkoiltaan asti, eli 9.4 klo. 20.00 asti! Eli hop hop! Liput voi noutaa Messukeskukselta, joten postinkulkemisaikoja ei tarvitse huomioida!! Onnea arvontaan! <3

Messuilla on kaikkea kivaa niin lapsille, äideille kuin odottajillekin, eli sinne vaan kaikki kynnelle kykenevät!


lauantai 5. huhtikuuta 2014

Ensimmäinen työviikko takana!

Niin se vaan mun äippäloma loppui maanantaina ja suuntasin tiistaiaamuna töihin, kun isi jäi aamulla syöttämään pojille aamupuuroa!
Oli se lähteminen aika haikeaa ja vaikeaa. Miten ne selviää ilman äitiä? Kun ne on vielä niin pieniäkin! Mutta hyvinhän ne selvisi! Mua odotti ruoka, siivottu koti ja puhtaat(ainakin melkein) ruokapöydässä olevat lapset, kun tulin kotiin.

Viikon kohokohtia oli ehkä se, kun Kasper konttasi yksi iltapäivä mua vastaan, pysähtyi ehkä kolmen metrin päähän, nosti käden ylös ja suu korvissa heilutti! :') Onhan se osannut heiluttaa jo jonkin aikaa, muttei koskaan tolleen oma-aloitteisesti ja oikeassa kohassa! Itkuhan siinä tuli! 

Tänään onkin sitten ollut ihana olla koko päivä poikien kanssa. Ja molemmat tuntuu ottavan siitä ilon irti! Syli on ollut varattuna koko ajan, ja heti kun sylissä olija huomaa, että toinen yrittää myös tulla, tartutaan tiukasti kaulasta kiinni. "minuahan ei lasketa maahan!". Hassut pienet. <3

pojat 5 vk

Töissä olo on tehnyt kyllä hyvää. On ihana huomata, että osaan edelleen työni, pää toimii ja minusta on muuhunkin kuin äitiyteen. Tavallaan se hyödyllisyyden tunne. Tiedän, että olen tottakai korvaamaton lapsilleni, ja se onkin ihan mahtavaa! En missään nimessä sitä kiellä, mutta se, että olen myös paljon muuta, on aivan ihana huomata! Jotenkin, vaikka tämä viikko on ollutkin tosi rankka, niin paljon uutta ja kauhea ikävä poikia, tuntuu että oon saanut ihan valtavasti energiaa! Kesäkuntoonprojekti etenee tällä hetkellä paremmin kuin moneen viikkoon! Lenkkarit on tullut kaivettua jo paristi kaapista ja parisuhdekin osoittaa taas lämpenemisen merkkejä! 

Eli tosiaan tuntuu siltä, että olin tosiaan työnteontarpeessa.

Henkka taas on ollut ihan mahtava kotona. Tottakai koti voisi olla siistimpi ja pojat voisi olla puhtaampia ja ruoka voisi olla heti valmista, mutta eihän se munkaan kotona ollessa aina ollut! Mä en kuitenkaan ole kertaakaan joutunut huomauttamaan petaamattomasta sängystä, imuroimattomista leivänmuruista tai pursuilevasta roskiksesta. Pakko antaa pisteet Henkalle ja myöntää, että pelkäsin pahempaa.

Kasper 1kk


Blogin jätin ihan suosiolla tällä viikolla päivittämättä. Mulla on muutamia ei-kuulumisaiheisia postauksia, jotka melkein valmiina odottelee julkaisua, joten niitä julkaisen sitten silloin kun en muuten kirjoittaa ehdi. Viime viikon otin tietoisen loman bloggailusta. Ja se oli varmaan ihan hyvä. Luulen, että me molemmat Henkan kanssa tarvittiin sitä, että illalla käytiin molempien päiviä läpi ja vaan joteltiin tai oltiin. Uusi tilanne tämä on kuitenkin kummallekin, ja kestää hetken että tähän tottuu. Varmaan jatkossa näitä postauksiakin tipahtelee vähän useammin! :)

Tällä hetkellä tuntuu, että oon vähän taitekohdassa tämän blogin kanssa. Kirjoittaminen on ihanaa ja nautin siitä. Oon kuitenkin alkanut miettiä sitä, miten paljon ulkopuoliset tietää meistä. Jo oman työnikin kannalta vähän pelkään sitä, miten paljon joku voi minusta tietää. Tai lapsistani. Joten luulen, että pikkuhiljaa poikien kasvokuvat vähenee. He alkavat kuitenkin kovasti jo olla itsensä näköisiä, eivät enää mitään tusinavauvoja. Mutta tätä mietin ja pyörittelen tässä.

Rasmus 3kk


Muutenkin kesä ja syksy tuo mukanaan kaikkea ihanaa! Kesälle ja syksylle on jo tiedossa ainakin kahdet häät, joihin päästään juhlimaan meidän hyviä ystäviä! Polttareita, vauvajuhlia ja synttäreitäkin on vaikka kuinka! Eikä edes vielä tiedetä mitä syksy tuo tullessaan. Jatkuuko mulla työt, vai jäänkö vielä poikien kanssa kotiin ja aloittelen sitä gradun tekoa.. Aika näyttää, mutta nyt mennään näillä! :)

Mitä teille kuuluu!? Lukulista on ihan kauhean pitkä, oon vaan aamuisin sen pikaisesti selannut läpi! Jospa nyt ehtisin vähän lueskella sitä läpi!

Parin viikon sisään kirjoittelen raskaudesta palautumisesta, isi mahdollisesti kertoo heidän päivästään ja pojatkin täyttää jo kymmenen kuukautta! Eli pysykäähän kuulolla!

Ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille lukijoille!

keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Ja Ryhävalas Ryskyn onnellinen omistaja on.....!!

Arpoja tuli kaikenkaikkiaan 194! Eli huikea määrä! Paristi piti laskea, mutta niin se vain oli! Random.org valitsi sattumanvaraisesti luvuista yhden, ja se oli 84! 

84 arpa oli tällainen!

Paljon onnea Maria. T !! Laitan sulle mailia vielä tänään!! :)