tiistai 31. joulukuuta 2013

Meidän vuosi 2013

Kaikki blogit vilisee nyt näitä muistelupostauksia. Mun piti tehdä tää jo eilen, mutta en vaan millään ehtinyt. Nyt koitan tässä illanvalmistelujen lomassa väsätä tätä..

Tammikuussa maha (Rv 13-17) alkoi kasvaa. Pahoinvointi ja väsymys vaivasi. Söin Primperaneja, joilla pahoinvointi pysyi työpäivän aikana hallinnassa. Illalla en jaksanut mitään. Uni tuli viimeistään kahdeksalta eikä mikään muu kuin kylmä ruoka maistunut.

Loppukuusta lähdettiin Henkan kanssa talvilomalle lappiin. Pari päivää ennen reissua, oksentelu loppui melkein seinään.. Väsymys vaivasi silti edelleen. Lapissa hiihdettiin talven ensimmäiset ja viimeiset hiihdot, sen jälkeen ei enää nivuset kestäneet.


Helmikuussa nautittiin talvesta ja raskaudesta. Maha oli sopivan kokoinen, jotta liikkuminen oli vielä mahdollista. Pahoinvointi ja väsymys oli poissa ja vauvojen liikkeetkin jo tuntuivat. Loppukuussa oli rakenneultra, jossa saatiin melko varma poikalupaus molemmista! Muutenkin oli helpottava kuulla, että vauvoilla oli ultrauksen perusteella kaikki kunnossa, eikä ennenaikaisuuden merkkejä ollut näkyvissä.

Helmikuussa tehtiin suuri osa isoista hankinnoista hankinnoista. Pelkäsin, että mikäli joudun aikaisessa vaiheessa vuodelepoon, en enää pääse itse ostoksille. Oltiin perhevalmennuksessa ja reissattiin Tampereella, Lahdessa ja Kuopiossa.

Maaliskuun alussa väsymys alkoi taas painaa. Hemoglobiini tippui alas, eikä rautakuurikaan nostanut sitä. Alimmillaan se kävi alle sadassa. Kävin kuukausittain kontrolleissa äitipolilla, mutta aina vauvoilla oli kaikki hyvin. Kasvoivat jopa vähän käyrien yläpuolella. 

Maaliskuun puolen välin jälkeen alkoi sairasloma raskausviikolla 26. Kohdunkaula oli pehmennyt ja kanava lyhentynyt. Lisäksi harjoitussupistukset vaivasivat.

Äitiyspakkaukset tuli ja tein itse Henkalle isyyspakkauksen.

Väsymys oli ihan mieletön. Sekä fyysinen, että henkinen. Elämä pyöri enimmäkseen nukkumisen, syömisen ja sohvalla olon ympärillä. En uskaltanut kauheasti liikkua, kun pelkäsin tilanteen etenemistä kohdunsuulla. Vasta jälkeenpäin näistä kuvista näkee miten mielettömän väsynyt olin. Raskaus ja muut yksityiselämän ongelmat kuormitti valtavasti. Ei siis mikään ihme, että tolloin Viaplay oli paras kaveri :D


Huhtikuussa väsymys vaivasi edelleen. Laittelin kotia kuntoon vauvoja varten. Nettishoppailin ja nautin keväästä. Huhtikuun puolenvälin kontrolli jatkoi sairasloman aina äippäloman alkuun asti. Lisäksi tuli määräys vuodelepoon. Kohdunkaula oli lyhentynyt lyhyessä ajassa paljon ja riski vauvojen syntymälle oli suuri. Osastolle en joutunut vaan lepoa sain jatkaa kotona. Kuitenkin heti kipeän supistuksen tullen käskettiin tulemaan heti sairaalalle. Olo oli epävarma.. Millainen se kipeä supistus olisi?

 
Toukokuun alussa tehtiin vielä reissu Lahteen. En tajua miten uskallettiin, vauvathan olisi voineet syntyä sinne. Oma pää taisi olla vaan niin sekaisin kaikesta, että pakko oli päästä jonnekin täältä neljän seinä sisältä. Kaikki sujui onneksi hyvin ja rv 30 :n jälkeen helpotti henkisesti. Viikot olivat vauvojen kannalta jo tosi hyvät ja uskalsin ottaa vähän rennommin. Vuodelepokin peruttiin ja sain luvan liikkua. 

Liikkumisluvasta innostuneenä lähdettiin Ikeaan tekemään viimeiset hankinnat. Mulle järjestettiin ihanat Baby Showerit ja malttamattomana odottelin vauvojen syntymää. Kaikki oli jo valmiina, enää kerrytettiin viikkoja.

Kesäkuussa se sitten tapahtui. Musta tuli äiti, Henkasta isi ja meistä perhe, kun meidän pienet ihmeet syntyivät Rv 36 13.6.2013 <3 Kaksosiksi olivat tosi hyvänkokoisia, viimeistään tässä vaiheessa osasin olla iloinen, että jaksoin sen rankan kaksikuisen vuodelevon. Palkinto oli enemmän kuin sen arvoista! Kotiuduttiin juuri ennen juhannusta ja kesäkuu meni opetellessa uutta arkea. Henkka jäi heti poikien synnyttyä kahden kuukauden isyyslomalle, joten meidän arki rullasi kivasti vauvakuplassa.

Heinäkuussa pojat täytti 1kk, tehtiin heidän ensimmäinen mökkireissu ja juhlittiin samalla pikkuveljeni rippijuhlia. Vauvat vei huomion juhlakalulta ja äiti ja isikin saivat syöttö- ja hoitoapua. Lomailtiin ja nautittiin auringosta. Kesä oli ihanan kuuma! <3

Elokuussa Henkka palasi töihin ja piti opetella uusi arki. Pojat oli onneksi ihan mielettömän helppoja, joten univelkaa ei pahemmin kertynyt. Arki lähti helposti pyörimään ja itsellä oli varmas olo äitiydestä. Lopetin imetyksen, se tuntui kahden vauvan kanssa ainoastaan kuormittavalta. Tuntui että korvikkeen kanssa minusta riitti enemmän molemmille vauvoille, kun ei tarvinnut käyttää aikaa pumppaamiseen.

Pojat kasvoi ja kehittyi hyvin. Keskosuudesta ei ollut enää tietoakaan, vaan pojat olivat ottaneet kasvussa ikätoverinsa kiinni. 

Itse aloittelin urheilua pitkän tauon jälkeen uudelleen. Raskaus- ja vähän muistakin kiloista oli kova polte päästä eroon, ja onnistumiset lenkkipolulla vaan lisäsi motivaatiota.


Syyskuussa oli poikien ristiäiset A-vauva ristittiin Rasmus Aarre Juhaniksi ja B-vauva Kasper Onni Elmeriksi. Ristiäiset onnistui tosi hyvin, vaikka itse stressasinkin kaikkea mahdollista enimmän ajan. Henkka piti kesälomaa ja reissattiin taas Lahdessa ja Tampereella.

Pojat kasvoi ja kehittyi valtavaa vauhtia! Maailma alkoi kiinnostaa ja kumpikin alkoi treenata kääntymistä. Omia piirteitä alkoi näkyä ja arki sujui edelleen tosi hyvin.

Käytiin Henkan kanssa ekaa kertaa treffeillä kahdestaan poikien syntymän jälkeen. Oli ihana katsoa leffa ilman keskeytyksiä. Silti kotiin oli taas ihana palata. 


Lokakuussa pojat täytti neljä kuukautta. Kasvis- ja hedelmäsoseita oltiin maisteltu jo kuukauden verran ja ne ja ne maistui molemmille tosi hyvin.

Vaaka alkoi näyttää samaa kuin ennen raskautta ja oma peilikuva alkoi taas pikkuhiljaa miellyttää. Tavoitepainoon silti vielä viisi kiloa matkaa!

Tehtiin koko perheen voimin syyslomareissu Saimaan kylpylään ja pojat pääsi ekaa kertaa uimaan.


Marraskuussa pääsin 2-3 kertaa viikossa käymään salilla, kiitos vuorotteluvapaalla olleen mummon. Salikäynnit oli valtava henkireikä ja kuun lopulla sekä peilikuva, että vaa'an lukema palkitsi. Nyt ollaankin taas otettu takapakkia, mutta huomenna alkaa taas uusi kuuri!! :D

Juhlittiin Henkan ensimmäistä isänpäivää ja pojat pääsivät siirtymään kuunlopulla isojen poikien tuoleihin! Vaunuissakin siirryttiin ratasosaan ja sitterit siirrettiin varastoon! Meidän isot pojat!


Joulukuussa tehtiin jouluostoksia, nautittiin lumesta ja herkuteltiin. Henkka piti kahdenviikon isyysloman ja saatiin taas keskittyä viettämään enemmän aikaa yhdessä. Lomailtiin lapissa ja vietettiin aikaa perheiden ja ystävien kanssa.


Vuosi meillä vaihtuu ihan tässä kotona hyvän ruuan, juoman, ystävien ja pelien merkeissä! Muutamat raketit ja skumppapullokin on hankittu. Äsken satoi lunta, joten vuosi vaihtuu sittenkin valkoisissa tunnelmissa!

Ihanaa uutta vuotta kaikille lukijoille ja nähdään taas ensi vuonna!! <3

T: Nelli, Henkka, Rasmus ja Kasper

sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Joululahjat; materialismia ja kaupallisuutta(ko?)

Mun jouluun kuuluu isona osana lahjat. Tärkeintä joulussa on ihmiset, eikä yksin joulu tuntuisi miltään. Kuitenkin hyvänä kakkosena tulee lahjat. Lahjojen saaminen on kivaa, mutta melkein yhtä paljon nautin lahjojen antamisesta. On ihana huomata lahjan annettuaan, että se on saajalle tarpeellinen ja tykätty.

Lapsena me saatiin 7-10 lahjaa per lapsi. Mun mielestä se oli aika hyvä määrä. Vanhemmilta tuli n. kolme ja loput sitten muilta. Omilleni hyvä määrä olisi mielestäni n. 10-12. Itse hankittaisiin n. viisi ja loput tulisi sitten isovanhemmilta, kummeilta, tädeiltä ja enoilta. Määrää nemmän mun mielestä kuitenkin merkkaa laatu. Ihmettelin ennen joulua monia somen keskusteluja, joissa kyseltiin "monta lahjaa hankitte lapsille?" ja "miksei vauvalle lahjoja, eikö se traumatisoidu siitä?". Paljon mielummin ostan lapsilleni muutamat oikeasti halutut ja toivotut lahjat kuin 40 kpl turhaa ja pientä muoviroinaa.

Ennen joulua juteltiin Henkan kanssa siitä, mikä olisi hyvä summa poikien joululahjoille. Päädyttiin 200e/lapsi, sillä pojat tarvitsi syöttötuolit ja niistä jo kertoi melkoinen summa. Tuo kuitenkin tuntuisi muillekin jouluille ihan hyvältä summalta. Vähempikin varmasti riittää, jos tarpeissa tai toiveissa ei ole mitään suurempaa.

Tykkään panostaa jouluun. Jouluna voi mielestäni hankkia kalliimpia lahjoja kuin syntymäpäivinä. Toivoisin kuitenkin, että poikien joulut ei tulevaisuudessa pyörisi pelkässä materialismissa, vaan pojat oppisivat arvostamaan myös yhdessäoloa ja läheisten seuraa. Ja pitäisivät myös niitä villasukkia hyvinä lahjoina.

Itse voisin ihan yhtä hyvin antaa läheisille itsetehtyjä kuin ostettujakin lahjoja. Siis jos vain osaisin. Koska kuitenkin kädentaitoni ovat aika lähellä nollaa, meidän läheisten lahjat hankittiin kaupasta. Rakastan shoppailua ja tavoitteena on löytää kaikille se The Lahja. Tästä syystä en koskaan mene kaupoille ilman mitään ideaa lahjasta. Se tunne, kun ei ole hajuakaan mitä hankkisi ja palloilee vaan ihmispaljoudessa on ihan kamala. Idea lahjasta saattaa muuttua kierrellessä, mutta useimmiten hankitaan sitä mitä on mietittykin. Tänä jouluna onnistuttiin aika hyvin.

Vaikka allekirjoitankin täysin joulun kaupallisuuden ja oman materialismini, liittyy omiin lahjahankintoihini myös roimasti antamisen iloa. Muutenhan käyttäisin varmaan nekin rahat itseeni ;) Lisäksi, olen sitä mieltä että joulu on lasten juhla. Täytyyhän ne nuppuset jotenkin palkita, kun koko vuosi on ensin uhkailtu niillä risuilla ja sillä ettei joulupukki tulekaan. Ja mun mielestä niitä leluja ei hankita pitkin vuotta, joten jouluna ja synttäreinä se on ihan oikeutettua. Vaatteiden hankinta on sitten asia erikseen.

Mä olen itse tykännyt  lukea muiden bloggaajien postauksia lahjoista, joten nyt tulee vähän kollaasia meidän perheen lahjoista. Tykkäsin kovasti kaikesta mitä me ja pojat saatiin, kiitos kaikille ihanille meitä muistaneille! Onnistuitte lahjahankinnoissa tosi hyvin!

Itse ostettiin pojille ainoastaan kaksi lahjaa kummallekin. Syöttötuolit ja yhdet yöpuvut. Muuta pojat ei oikeastaan tarvinneet, joten mun mielestä olisi ollut ihan älytöntä hankkia niille enemmän. Eihän ne vielä edes oikein ymmärrä tavarasta mitään. Katsotaan miten mopo pysyy käsissä ensi vuonna ;)

Vaatetta pojille tuli paljon. Hyvä vaan, sitä kun myös menee!


1. Rasmuksen omia lahjoja. Junarata, Muumisatukirja, vauvakirjoja ja Fischer price-torni.
2. Kasperin omia lahjoja. Dublo-paketti, villabody ja vauvakirjoja.
3. Huovutetut töppöset molemmille, villasukat ja Sambialaiset (?) leluautot.
4. Vaatetta.
5. Lisää vaatteita.
6. Paksu satukirja, snoopy-yökkärit tuli meiltä, Seppälä-yökkärit.

Pentik aterimet ja pupu Kasperille, Oranssi karvahuppari ja Mauri Kunnaksen R-muki Rasmukselle ja Sininen karvahuppari ja Mauri Kunnaksen K-muki Kasperille.

Muumi puurolusikat molemmille. Rasmus lahjojen kimpussa. Baby-kehykset molemmille. Kasperille Timanttijäätikkö-kirja ja virkattu Angry Birds possupehmo. MOlemmille Pentikin vauvapyyhkeet ja heijastimet. Vauvapulkat molemmille. Rasmukselle sammarihaalari ja body.
Mulle ja Henkalle yhteiseksi tuli Luhdan-pyyhkeitä, KoKo-sarjan astioita, sipsi-kulho, koristetyynynpäälliset, sekä kylpylä- ja ravintolalahjakortti Kolille. Koko perhe saatiin muumipyyhkeet, pojille haisuli ja muumipeikko ja mulle ja Henkalle muumimamma ja  -pappa.

Mä sain lisäksi yöpaidan ja pitkävartiset valkoiset villasukat. Henkalle tuli kuvan Jumpsuitti, villasukat ja Wescin ja Humorin t-paitoja. Lisäksi Henkka sai kortin kuntosalille.

Parhaimmat naurut saatiin "Nyt *ittu nukkumaan"-kirjasta, jonka Kasperin kummitäti oli meille hankkinut.. Hahaa, suosittelen kaikille! Niin osuvia runoja!

Äippä sai toivomansa kaulakorun, sekä hiustenhoitotuotteita ja lempparisuklaata. Aamutakin ja villasukat, sekä Peakin treenitopin ja Adidaksen kollarit. Viinicooleri tuli yhteiseksi ja ensi joululle saatiin ihana Pentikin kaitaliina, sekä lasinaluset.

S-ryhmän lahjakortti tuli myös yhteiseksi. Punaisella lahjakortilla saan Netan vetämän koko vartalotreenin. Tää olisi tarkoitus käyttää huomenna. Apua! :D Lisäksi sain vähän hemmottelua Eco Beautyyn. Kenties kasvo- tai jalkahoito? Ja sitten saatiin koko perhe vähän sitä kahisevaa. Ne onkin jo käytetty alennusmyynteihin. Kenties postausta niistä sitten ensi viikolla!!

Siinäpä ne. Nyt alkaa meidän joulu tältä vuodelta olla taputeltu. Oon tosi iloinen, että pojat sai noin tarpeellisia, hyödyllisiä ja kivoja lahjoja. Ensi joululle taitaa olla jo sitten toisenlaisia toiveita. Varmaankin vähän enemmän lelupainotteisia ;)

Millaisia lahjoja teille tuli? Tuliko iloisia yllätyksiä tai pettymyksiä?

torstai 26. joulukuuta 2013

Meidän perheen joulu.

Poikien ensimmäinen joulu tuli, oli ja meni. Seura, ruoka ja ilma oli mitä parhainta, ja ensimmäisestä joulusta jäi ihanat muistot niin mieliin kuin kameraankin. Ja meidän joulu onneksi jatkuu vielä viikonloppunakin, kun meille tulee mun sisarukset ja äiti kyläilemään.




Aattoaamu alkoi meillä yhtä aikaisin kuin muinakin päivinä. POjat heräili seitsemältä, jolloin jäätiin koko perheen voimin vielä sänkyyn pötköttelemään. Henkan kanssa muisteltiin viime joulua, kun molempia jännitti kertoa meidän perheille tulevista kaksosista. Viime joulusta onkin jäänyt päällimmäisenä mieleen se jännitys. Ei niinkään lahjoista, vaan reaktioista meidän uutiseen. Ja nyt se meidän uutinen makasi kahden pikkupojan voimin siinä meidän välissä.





Aamulla katseltiin joulupukin kuumaalinjaa, syötiin kevyttä aamiaista ja rentouduttiin vaan. Käytiin ulkoilemassa ja ihailemassa lumisia maisemia.



Katsottiin joulurauhanjulistusta ja Lumiukkoa, syötiin joulupuuroa ja saunottiin.

Joulukirkon sijaan käytiin kuuntelemassa joulurauhan julistus Keloravintolalla ja palattiin mökkiin valmistelemaan joulupäivällistä.



Jaettiin lahjat ja availtiin ne. Poikia ei kauheasti lahjat kiinnostaneet. Paperit ja narut oli huomattavasti kivempiä. Me ei hankittu pojille muuta lahjaa, kuin yöpuvut ja syöttötuolit. Mun mielestä on turha ostamalla ostaa leluja tai lahjoja, kun pojat ei niitä tarvitse. Panostetaan sitten kun ymmärtävät jotain joulun päälle! Silti niitä lahjoja oli kauhean paljon ihmeteltäväksi. Äiti ja isikin oli ilmeisesti olleet kiltteinä. Ja vielä muutamia lahjoja saadaan jännätä sunnuntaille! Mitähän sieltä paljastuu ;)




Poikien mentyä nukkumaan keitettiin vielä kahvia, syötiin kakkua ja katsottiin JOulutarina telkkarista.


Joulupäivä ja Tapaninpäivä on mennyt aika samoissa tunnelmissa. On syöty, rentouduttu ja nautittu läheisten seurasta. Niin ja syöty vähän lisää. Onneksi on myös hiihdetty, niin ei olla ihan palloja kun kotiin lähdetään.. Suklaata on mennyt monta kiloa ja kinkku kiintiö on täynnä ainakin ensi jouluun asti. Mutta olipahan ihana joulu. Ja mikä parasta, se jatkuu vielä vähän! <3

Kuinkas teillä joulu meni? Ja mitä pukki toi? Kiinnostaako postaus meidän perheen lahjoista, vai vilauttelenko niitä vaan sitä mukaa kun eteen sattuvat?

maanantai 23. joulukuuta 2013

JOululomalla.

Lauantaiaamusta lähdettiin koko perheen voimin joulun viettoon Lappiin. Ihana oli päästä sieltä loskan ja veden seasta Sallaan takuulumisille laduille.

Matka sujui ihan ok. Pysähdyttiin syömään Kajaanissa ja matka siihen sujui hyvin. Pojat nukkui oikeastaan koko matkan ja loppupätkän lelut riitti viihdyttämään. Kajaanista Kuusamoon olikin sitten toinen ääni kellossa. Ensimmäinen tunti sujui jälleen nukkuessa mutta sitten molemmilla meni hermot. 150km ennen Kuusamoa alkoi huuto, joka jatkuikin sitten Kuusamon ABC:n pihaan. Ihanaa.

Vielä viimeinen pätkä Kuusamosta Sallaan meni myös enemmän ja vähemmän huutaessa. Isillä oli onneksi rautaiset hermot ratissa mutta äippä sai purra hammasta pariinkin kertaan leluja heilutellessaan.


Ekana iltana ei muuta ehdittykään kuin  syödä, kun piti alkaa jo laitella poikia yöunille. Ja aika poikki oltiin kyllä itsekin. 

Sunnuntaiaamu starttasikin sitten hiihtolenkillä. Pappa jäi vahtimaan poikien päiväunta ja me lähdettiin Henkan kanssa kokeilemaan suksien luistoa. Reittivalinta meni meillä vähän metsään, lähdettiin nimittäin luistelusuksilla, ja vahingossa valittiin reitti, jossa ensimmäinen kaksi kilometriä oli tasaisen tappavaa nousua. No olipahan seuraavat kilometrit sitten kevyempiä. :D Tekniikka löytyi ihan kivasti melkein kahden vuoden tauon jälkeen, tosin nyt tuntuu nivusissa samalta kun loppuraskaudessa.. Taisi olla tehokasta :D

Päiväsaunan jälkeen mentiin testaamaan poikien lahjaksi saamia vauvapulkkia. Pojat pääsi ensimmäistä kertaa elämässään pulkkamäkeen! Vauhti ei ollut hurja, eikä hurjia hihkumisia kuulunut, mutta ei pojat itkeneetkään, joten kai se oli ihan kivaa? Kai?


Pimeä täällä tulee nopeasti, joten illat on pitkiä! :D Kaikkina iltoina on tullut vilkuiltua kelloa jo kahdeksan aikaan, että jokohan pääsisi nukkumaan. Illat onkin kuluneet mökissä poikien kanssa leikkiessä, syödessä, glögiä ja punaviiniä hörppiessä sekä suklaata syödessä. (Joulun jälkeen kyllä taas palaillaan ruoka- ja treeniaikatauluun!)


Tänään ei ollakaan muuta ehditty kuin siivoilla, leipoa, käydä kaupoilla, paistaa kinkkua ja koristella mökkiä joulukuntoon! Huomenna on poikien ensimmäinen joulu! Iih!


Nyt aletaan rauhoittua joulunviettoon! Huomenna tiedossa rauhallista yhdessäoloa, hyvää ruokaa ja lahojoja tottakai. :) Iso ikävä sisaruksia, mutta ehkä skypeyhteys huomenna helpottaa.


Rauhallista joulua kaikille! <3

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Vähän hemmottelua mamalle.

Mulla oli viime perjantaina ihan mielettömän ihana aamupäivä.

Kasperin kummitäti soitteli alkuviikosta, ja käski varata perjantaiaamun kymmenestä eteenpäin vapaaksi. Ja tulla niille ilman meikkiä. Vähän osasin arvailla mistä ehkä olisi kyse, sillä Riikka on koulutukseltaan kosmetologi ;)

 Paikalle saavuttuani, selvisi että veikkaukset oli osuneet oikeaan. Riikalla oli suunniteltuna jalkahoito, pedikyyri, säärien sokerointi, kulmien- ja ripsienvärjäys, kulmien nyppinen, kasvohoito ja kasvohieronta. Ja kaikki tämä vain mulle! Itkuhan siinä meinasi tulla! 

Riikka oli huomannut viimeksi nähdessämme, että olin vähän väsyneennäköinen (enkai? :D), joten se oli ajatellut, että koska Kasper on vielä niin pieni, sille ei välttämättä tarvi isoa lahjaa hankkia, vaan Riikka mielummin hemmottelee vähän äippää! Oliko pikkasen ihanasti ajateltu? Ja ettei pelkkää äitiä hemmoteltaisi (mikä olisi mun mielestä ollut ihan riittävä :D) myös isi sai osansa, kun Tuomo (Riikan mies) vei isin jääkiekkopeliin. Voisinpa väittää, että meillä on aika ihania ystäviä <3

Eli perjantaiaamupäivä kului rentoutuessa, jutellessa Riikan kanssa ja kaunistautuessa joulua varten. 






  Lopuksi hörpittiin vielä teetä ja vaihdeltiin kuulumisia. 



Tummatsilmänalusetkaan ei haittaa, kun ripset ja kulmat on kunnossa!



Eli kaikki muutkin mammat, muistakaahan ottaa välillä laatuaikaa ihan vaan itsellenne sen vauva-arjen keskellä! Parituntinenkin piristää taas kummasti!

lauantai 21. joulukuuta 2013

Vauvojen pikkujoulut.

Nyt saatte vähän takaumia meidän viikkoon. Oon taas ollut niin kauhean kiireinen, etten ole ehtinyt päivitellä kuulumisia reaaliajassa. No, nyt meillä alkoi joululoma, joten aikaa postailla pitäisi olla. Saa nähdä kuinka tässä käy. Tänään ajettiin joulunviettoon Sallaan, ja täällä vietetään viikko. Tää mökki on aivan ihana, ja ulkona pikkupakkanen ja kauheasti lunta! Ihanaa! Kummasti pääsee joulutunnelmaan! :)

Mutta nyt niihin pikkujouluihin. Päätettiin silloin Perheentalolla Emmin ja Nooran kanssa treffaillessa, että pidetään omat pikkujoulut. Mammalomalla ollessa kun ei hirveästi ole asiaa työpaikan pikkujouluihin. Ihme ja kumma, onnistuttiin jopa löytämään kaikille sopiva ajankohta joulunalusviikolle.

Emmi ja Noora tuli tyttöineen meille ja aika kului oikeastaan lattialla lasten kanssa touhutessa. Miten mielettömän suloisia pikkutonttuja meillä olikaan! Kaikki vauvat oli jotenkin ihan ihmeissään toisistaan. Kasper ja Rasmus molemmat otti vähän tuntumaa tyttöihin ja kohta seuraakin aivan ihanan hellyyttäviä kuvia ;) Enimmäkseen tyttöjä kuitenkin katseltiin turvallisen matkan päästä tai äidin sylistä.

On nuo mammat vaan ihania! Ihan huippua seuraa, iltapäivä kului vauhdilla ja uusiksi otetaan ehdottomasti! On se vaan hassua miten mieli muuttaa. Kerroinkin joskus aiemmin, että en mielestäni tarvinnut niitä mammakavereita. Nyt niistä on tullut kultaakin kalliimpia. Tiistainakin treffailin yhtä ihanaa kultaakin kalliimpaa mammaa. Vieläpä monikkomammaa! Silti, vaikka on ihanaa ollut saada myös äitikavereita, oli myös se tyttöjen pikkujouluiltakin ihan huippu. Välillä on tosi rentouttavaa saada olla vain ja ainoastaan aikuisten kanssa! Eli sopivassa suhteessa kaikkea niin balanssi säilyy! Ei sen mun mielestä niinkään kuulu mennä, että kun on lapsia, kaikki vanhat ystävät unohtuu.

Mutta nyt niitä suloisempaakin suloisia kuvia meidän pienistä tonttuvauvoista!

Rasmus ja Lyyti

Rasmusta ja Lyytiä naurattaa

Pidetään kädestä kiinni <3

Noora sylittelee Nellaa ja Rasmusta, huomatkaa Nooran ja Rasmuksen mätsäävät paidat!

Kasper ja Lyyti herkuttelee maissinaksuilla

Ja mammat glögillä ja Nooran tekemillä ihanilla pätkismuffinseilla <3
Hei, tää sun pipos on paljon kivempi kuin mun! Rasmus ja Nella lukee kirjaa.

Me söpöillään <3 (vai yrittääkö Lyyti vaan viedä Kasperin naksut? ;)) Lyyti ja Kasper.


Vähän lisää herkkuja mammoille.

Juorupiiri <3