perjantai 17. marraskuuta 2017

K E S K I V I I K K O

Takana on vähän nukuttu yö. En yhtään ymmärrä mitä meidän hyvin nukkuvalle vauvalle on tapahtunut, sillä nyt 6 tankkauskertaa/yö on enemmän sääntö kuin poikkeus. En edes muista, milloin viimeksi Justus olisi syönyt yöllä vaan kerran. Tyypillisesti hän syö neljä kertaa, niin tänäkin yönä. Tai niin kuvittelen, olen nimittäin jossain vaiheess anostanut hänet viereeni ja työntänyt vaan tissin suuhun hänen herätessään. Jos oikein muistan, Justus heräsi yhdeltä, kolmelta, neljältä ja puoli kuudelta.

06.00 Henkan herätyskello soi. Justus ei siihen onneksi herää, joten jatketaan hänen kanssaan unia. Henkka nousee aamupalalle ja aamupesuille.

06.15 Justus herää kujertamaan, eikä nukahda tyypilliseen tapaansa uudelleen. Henkka hakee hänet kanssaan aamiaiselle. Mä jään vielä sänkyyn. Isot pojatkin heräilevät ja isi antaa heille aamiaiseksi talk-muruja ja mehukeittoa.


07.15 Henkka tulee herättämään mua ja kertoo olevansa lähdössä töihin. Kahvi odottelee pannussa ja lapset ovat syöneet. Nyt pennut katselevat piirrettyjä ja Justus hytkyttelee sitterissä. Heilutetaan isille heipat ja mä istahdan kahvin kanssa lasten seuraan.

08.00 Sammutetaan telkkari. Laitan radion päälle ja kuuntelen aamulypsyä. Isot saavat vaatteet ja pukevat ne päälleen. Justuksellekin päivävaatteet. Teen itselleni samalla aamupesut ja puen päälle. Otan toisen kupin kahvia ja yhden ruisleivän. Isot aloittelevat leikkejään, vien Justuksen heidän kanssaan leikkimään. Laitan pesukoneen pyörimään, petaan sängyt ja siivoilen aamiaissotkut. Hörpin kahvia ja haukottelen. Väsymys ei yhtään sovi mulle.

09.00 Justus alkaa kitistä, imetän hänet, puen ulkovaatteet ja laitan vaunuihin terassille. Pojat leikkivät. Selvittelen välillä heidän riitojaan, mutta enimmäkseen leikki sujuu kivasti. Luetaan kirjaa, pesen pyykkiä ja siivoilen. Kierrän sohvan kaukaa, sillä sinne rojahtaminen tarkoittaisi sitä, etten enää millään pääsisi ylös.

11.00 Justus herää, nostan hänet olkkarin lattialle leikkimään. Lämmitän isoille pojille pakastimesta kukkakaalisosekeittoa ja Justukselle bataattikukkakaalisosetta. Lapset syö.


11.30 Annan isoille ulkovaatteet ja he suuntaavat ulos leikkimään yöllä sataneeseen lumeen. Imetän Justuksen ja puen hänellekin päälle. Ollaan hetki ulkona. Kirjoittelen samalla kauppalistaa puhelimeen.

12.30 Lähdetään autolla hakemaan fb-kirpulta ostettu lelu. Mietin, että sen voisi laittaa Justukselle pukin konttiin. Suunnittelin hakua ensin kävellen, mutten millään jaksanut lähteä lasten kanss atarpomaan lumessa. Kun nyt kerran autolla lähdettiin liikkeelle, päätin että käydään kaupass atekemässä ruokaostot samalla. Ei nyt ihan viikoksi, mutta muutamaksi päiväksi ainakin.

13.00 Kaupassa. Tekee mieli suklaata, mutta pääsen ohi karkkihyllyn. Käydään vielä apteekissa hakemassa Rasmuksen atopiarasvoja.

13.15 Takaisin kotona. Isot jäävät hetkeksi vielä pihalle, mä ehdin purkaa ruokakassit ja imettää Justuksen ennen kuin he tulevat sisään. Laitan Justuksen päiväunille vaunuihin ja keräilen isojen ulkovaatteet lattialta kylppäriin kuivumaan. Isot leikkivät ja mä istahdan keittiön pöydän ääreen syömään kaupasta ostamaani saladbar-salaattia. Selailen uutta Pirkkalehteä ja käyn kauppakuittia läpi.

13.45 Annan lapsille kaupasta ostetut riisipiirakat välipalaksi ja keitän itselleni kahvia. Pojat leikkii edelleen, joten istahdan sohvalle kahvikuppini ja läppärin kanssa. Lueskelen parit blogit läpi ja totean, että olen varmaan tullut immuuniksi kofeiinille. Väsymys on nimittäin edelleen ihan mahdoton ja uni tulisi varmasti jos silmät vaan laittaisi kiinni.

14.30 Viikkailen pestyjä ja rummutettuja pyykkejä. Pojat auttavat välillä. Soitetaan isille ja kysellään iltapäivän aikataulua. Viestittelen muutaman kaverinkin kanssa whatsupilla ja katson hetken Ensitreffit alttarilla -jaksoa. Leikin samalla lasten kanssa duploilla lattialla. Mun osaaminen ei vaan poikia oikein vakuuta. Äiti ei kuulema osaa ajaa autoilla.


15.00 Justus herää ja imetän hänet. Neuvon isoja lelujen siivouksessa ja alan valmistella iltaruokaa. Meillä on tänään broileripastaa ja pakastevihanneksia, joten en vielä aloita kokkailuja. Autan isoja siivoamisessa ja leikitän välillä Justusta. Hyvin vauva tuntuu vaihteeksi viihtyvän itsekseen lattiallakin.

15.45 Alan tehdä ruokaa. Justus istuu syöttötuolissa mun seurana ja syö maissinaksuja. Isoille lupaan telkkariaikaa, kunhan lelut on siivottu olkkarista. Ne siirtyvätkin vauhdilla leikkihuoneeseen ja isot alkaa katselle Viaplayta.

16.00 Isi tulee kotiin. Isot katselee vielä telkkaria ja me jutellaan päivää läpi, samalla kun mä teen ruuan loppuun ja Henkka kattaa pöydän. Syödään.


16.45 Isi leikkii lasten kanssa olkkarissa ja mä siivoilen keittiötä. Mietin lenkille lähtöä, mutta millään ei huvittaisi mennä sinne loskan sekaan. Kaipaisin kuitenkin hetken omaa aikaa. Lopulta päädyn sohvalle selailemaan puhelinta. Pojat leikkivät jotain paloautoleikkiä ja Justus on isin sylissä selailemassa tietokoneelta jotain elektroniikkaa.

17.30 Justus alkaa kitistä väsymystä ja mä totean ääneen, että voisin ehkä käydä Justuksen kanssa lenkillä niin saisin itsekin vähän happea. Ajatuksesta tekoihin vaan menee jonkin aikaa, sillä imetän vielä Justuksen. Kuuden jälkeen ollaan ulkona. On alkanut pakastaa ja tiet ovat tosi liukkaat. Mutta ai hitsi mikä ihana kirpeä ja kuulas keli!

19.00 Tullaan takaisin, Justus on nukahtanut melkein heti vaunuihin. Isi ja pojat siivoavat leikkihuonetta ja pojat ovat jo yöpuvuissa. Mä teen iltapalarahkan meille kaikille ja pojille vielä leivät lisäksi. Käyn herättämässä Justuksen ja isi antaa hänelle iltapuuron.

19.30 Pestään isojen poikien hampaat ja mennään lukemaan satua. Justus ja isi tekevät iltapesut ja laittavat Justukselle yöpuvun. Istun hetken poikien huoneessa valojen sammuttamisen jälkeen ja odotan että he rauhoittuvat.



20.00 Siirryn olkkariin. Justus on vielä heräillä sitterissä ja isi pakkailee salikamoja. Imetän Justuksen ja nostan hänet sänkyynsä. Isi lähtee salille.

20.15 Suunnittelen katsovani uusimman Greyn anatomian jakson ja syöväni iltapalaa olkkarissa. Ehdin kuitenkin vain valmistaa iltapalani kun Justus itkeskelee. Käyn rauhoittamassa hänet, mutta saankin ravata makuuhuoneen ja olkkarin väliä useaan otteeseen. Justus on rauhaton, pyörii ja itkeskelee. Imetän hänet vielä uusiksi ja hän viimein rauhoittuu unille. Yksi tutin nosto vielä ja pikkumies on unessa.

21.00 Minä, Grey ja iltapala. Ilo ei ole kauhean pitkä, sillä seuraavaksi itkee Kasper kipeää kurkkua. POika tuntuu lämpimältä, mittaan kuumeen ja annan lääkkeen. Mittari näyttää 38.5. Se olisi sitten näköjään syksyn eka flunssa tuloillaan. Kasper käy nukkumaan ja mä siirryn olkkariin.

21.45 Olen juuri saanut teekuppini juotua kun Henkka tulee salilta. En oo uskaltanut lähteä suihkuunkaan, kun lapset ovat heräilleet niin paljon. Nyt isin tultua kotiin otankin suihkun pitkän kaavan mukaan.

22.15 Katsotaan vielä jakso Sykettä Yle Areenasta ennen kuin mekin mennään nukkumaan.

23.00 Kaikki unessa.

00.30 Justus herää. Otan hänet viereen nukkumaan, josko se helpottaisi heräilyihin.

02.00 Justukselle maitoa

03.30 Justukselle maitoa

05.00 Justukselle maitoa

torstai 16. marraskuuta 2017

Olohuoneen hyggenurkka


sisältää mainoslinkkejä (merkitty *)

Olohuone on ehdottomasti meidän talon sydän. Onhan se aika loogisestikin keskellä taloa ja siitä näkee oikeastaan kaikkiin huoneisiin. Kun etsittiin tätä kotia, katseltiin jos jonkinlaista taloa, mutta yhdessäkään olohuone ei ollut niin täydellinen kui ntässä. Meidän olkkari on tosi iso, yli 30 neliömetriä suuri, ja korkeimmillaan melkein neljä metriä korkea. Tilaa siis on, mutta sen lisäksi tila on ihanan valoisa kiitos isojen ikkunoiden, jotka ovat etelän suuntaan. 

Olohuoneen sävyt ovat vaaleat, mutta se sopii mun mielestä paremmin kuin hyvin tällaiseen isoon tilaan. Yksityiskohdissa on sitten enemmän väriä, mustaa, beigeä ja harmaata. Joku ei niitä varmaan miellä väreiksi, mutta mulle ne ovat juuri ne oikeat. Meidän kodin värit ovat tosi kylmät, joten on ollut kiva lisätä vähän lämpöä beigellä ja tammen eri sävyillä.


Olohuoneen yksi nurkka oli lähes vuoden tyhjillään kun ei oikein tiedetty mitä siihen laitettaisiin. Lopulta tehtiin siitä tuollainen lukunurkkaus, joka onkin ihan täydellinen käyttökohde tuolle nurkalle. Divaani on ihana lekottelukohde ja Ellokselta läydettiin sen kaveriksi tuo ihana Oxford-lamppu*. Mietin valkoista ensin, mutta kuuntelin onneksi miestäni, joka käski ottaa mustan. Nyt kun tuo musta lamppu tuossa on hetken ollut, tiedän että päätös oli oikea. Se sopii tilaan ihan täydellisesti. Lamppu on kivan iso, jotta se täydentää tuon nurkan, mutta myös sopivan kevyt olematta liian hallitseva. Lamppu on meillä oikeastaan koko ajan pimeällä päällä, sillä sen valo riittää illalla valaisemaan olohuonetta juuri sopivan tunnelmallisesti. 


Vähän mietin tämän saman sarjan näitä* lamppuja meille makuuhuoneeseenkin. Olisi kiva jos sama sarja jatkuisi myös tuonne viereiseen makkariin, sillä sen oviaukko on kuitenkin tuossa olkkarissa. Seinään kiinnitettävät lamput* vaan vähän mietityttää, mutta toisaalta tama lattialamppukin on niin tykätty, että miksipä ei.

Mainitsinkin tuossa, että sisustusta meillä pehmentää tammiset sävyt ja tuollaista koria olen etsinyt meille jo pitkään. Kooltaan tuo Elloksen Ruelle-kori on juuri sopiva viherkasville, mutta toimisi varmasti kivasti myös lelusäilytyksessä. Kori on näköjään poistunut valikoimista sen jälkeen kun se meille saapui, sillä en äkkiseltään sitä valikoimista löytänyt.


Mattoa on myös metsästetty tähän meidän olohuoneeseen kissojen ja koirien kanssa. Lopulta ihan täydellinen Tanger-matto* löytyikin ja parasta siinä on ehkä koko. Tämä on nimittäin kooltaan niinkin huikea kuin 200x290 ja ihan just tehty tähän tilaan. Nukka pehmentää korkean tilan kaiun tehokkaasti ja tuo kuvio on juuri sopiva isoon tilaan. Pienessä tilassa se saattaisi olla rauhaton, mutta nain isolla lattiapinta-alalla antaa juuri sopivaa särmää. Lapset rakastavat tuota mattoa ja pötköttelevät siinä aina telkkaria katsellessaan tai leikkiessään olkkarissa. 

Testasin tähän olohuoneeseen myös tätä* ja tätä* mattoa, mutta selvästikin tämä tila kaipaa isoa ja pörröistä mattoa ollakseen kaikkein eniten eduksi. 

Myös leikkihuoneessa meillä on nyt tämä elloksen Raleigh-matto*, mutta olen jo hetken etsinyt toimivampaa mattoa sinne, jotta tuo matto pääsisi muuttamaan työhuoneeseen. Harkitsin tätä pyöreää ja kaksi metriä halkaisijaltaan olevaa Marrakesh-mattoa*, mutta ehkä pienempikin kuitenkin riittäisi. Tuota pyöreää mattoa on onneksi saatavana myös 160cm halkaisijaltaan.

Yksi meidän olkkarin suosikeista on myös tuo ihana halkoteline jota etsin pitkään ja hartaasti. Lopulta se sattui silmiini asuntomessuilla ja sopii mielestäni niin kauniisti tuohon meidän Tulikiven takkaan. Otin tämän m-koon vaikka pelkäsinkin sen olevan liian pieni. Mutta olin onnekseni väärässä, sillä jos tämän laittaa täyteen puuta, riittää siitä helposti jopa nejään pesälliseen!



Oxford-valaisin ja Ruelle kori saatu Ellokselta.

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

From Stockholm with love - Tukholma lasten kanssa



Tai pitää kai korjata, että pienenpieni osa Tukholmaa, superlyhyessä ajassa. Mutta riittihän se taas nostattamaan pienen Tukholma-rakkauden ja matkakärpänen pääsi puraisemaan kumpaakin meistä vanhemmista. Tukholma pitää päästä kokemaan taas pian, paremmalla ajalla ja ehkä jopa ilman lapsia. Tai ainakin kahta isompaa.

Matkustaminen lasten kanssa tarkoittaa mulle aina ennakointia ja asioiden selvittämistä etukäteen. Teen tätä toki muutenkin, ja meidän kaveri- ja perhepiirissä mun tekemät powerpointit ennen reissuja ovat tulleet jo hyvinkin tutuiksi. Joku mieltää tällaisen suunnittelun hölmöksi, mulla se poistaa stressiä ja saan reissussa keskittyä siihen oleelliseen. Nauttimiseen, fiilistelyyn ja uusien paikkojen ihailuun.

Tukholman tipsejä keräilin etukäteen facebookin keskustelupalstoilta, netistä ja blogeista. Mun ystävä antoi myös hyviä vinkkejä, joiden avulla saatiinkin meidän maissa pyörähdys kivan sujuvaksi. Faktahan on, että Tukholmassa saisi kulumaan aikaa vaikka kuinka ja paljon eikä tuo laivan maissaoloaika, vajaa kuusi tuntinen riitä juuri mihinkään. 

Me suunniteltiin Tukholmapäivälle kolme kohdetta, joista yksi (Aquaria) kuitenkin jätettiin lopulta ajanpuutteen vuoksi pois ja hyvä niin. Kävelyyn lasten kanssa tuhraantui meillä yllättävän pitkä aika, eikä olisi millään ehditty tuohon kolmanteen kohteeseen. Toisen kerran sitten.

Meidän pääkohde oli Junibacken, josta kerron sitten tarkemmin omassa postauksessaan. Matkaa Junibackenille Viking Linen terminaalilta oli aika paljon, joten kävelyn sijaan päädyttiin matkustamaan Djurgårdenin saarella sijaitsevaan taloon Båtbussarnan bussilla, johon saatiin liput ostettua kätevästi suoraan laivalta. Matkalla nähtiin jo monta kivaa paikkaa, kun bussi kiemurteli keskustan läpi. Jäätiin kyydistä Nordiska Museetin edessä ja käveltiin Junibackenille. Myös laivalla olisi päässyt helposti terminaalilta Djurgårdenille, mutta pelättiin sen olevan vähän liian kylmä kyyti näin marraskuussa.

Takaisinpäin lähdettiin pari tuntia myöhemmin. Mietittiin raitiovaunuun hyppäämistä, numerolla 7 olisi päästy kätevästi ydinkeskustaan, mutta päädyttiin kuitenkin kävelemään Strandvägeniä ja Hamngatania Sergelin torille saakka. Loppupelissä tää ratkaisu oli aika huono, lapsilla oli nälkä, tuuli oli kova ja matkaan tuhraantui ihan hirveästi aikaa kun isoja poikia sai maanitella eteenpäin. Justus onneksi nukkui vaunuissa, mikä toisaalta oli sitten myös huono, sillä häntä ei viitsinyt herättää Manducaan nostamisen ajaksi. Näin olisi saatu toinen isoista vaunuihin ja toinen sitten isin reppuselkään. Meillä oli mielessä joku kiva rafla, jossa syötäisiin herkullinen lounas, mutta päädyttiinkin ekaan vastaantulevaan McDonaldsiin. Ei mennyt ihan niinkuin Strömsössä tuo meidän kävelyreissu! 

Djurgårdenille palataan varmasti seuraavallakin kerralla, poikia olisi jo nyt kiinnostanut Vasa-museo  sekä Aquaria ja kesällä Skansen olisi varmasti huippukohde. Lapset ei luultavasti kieltäytyisi myöskään Gröna Lund -reissusta, joka oli ainakin mun oma suosikkini lapsena.

Sergelin torilta ostettiin lapsille jätskit ja napattaa itsellemme kahvit ennen kuin ostettiin metroliput ja suunnattiin maan alle. Yhtä paljon kuin pojat odotti laivalle menoa, he odottivat myös metroajelua. Ajettiin metrolla Gamla Staniin, jossa käveltiin lyhyt matka Kunglika Slottetille ja Livrustkammareniin. Toi Livrustkammaren oli lopulta pojille ihan ykkösjuttu, eikä heitä meinannut saada sieltä pois millään. Meillä oli ihan liian vähän aikaa pyöriä siellä, ennen kuin piti suunnata taas satamaan ja takaisin laivaan. Gamla Stanissa olisi ollut tosiaan ihana pyöriä enemmänkin, tosin lasten kanssa tuota ei voinut sanoa mitenkään ihanaksi kokemukseksi. Meidän lapset ovat jotenkin niin toiminnan ihmisiä, ettei pelkkä kävely tunnu kiinnostavan heitä yhtään. Kokoajan pitäisi olla jotain touhua. Käveltiin lähimmälle bussipysäkille Skeppsbronin varteen ja sekin oli jo pojille liikaa. Matkaa siis ehkä 20 metriä. Bussilla (53?) päästiin kätevästi lähelle satamaa, josta kävellen sitten  terminaaliin. Tää matka taitettiin sitten laulellen Antti Tuiskua ja jutellen lelulaivoista, joilla lahjottiin pojat kävelemään tuo viimeinenkin etappi. Haikailin vähän satamassa olevan Fotografiskan perään, mutta jospa sitten vasta sillä seuraavalla aikuisten reissulla.

Mun vinkki ehkä siis on, että jos on paljon kohteita joissa haluaa lasten kanssa käydä. Ota alle taksi, maksoi mitä maksoi :D Me oltiin nimittäin jokseenkin ärsyyntyneitä lasten kitinään ja vannottiin jo loppumatkasta, että tää on kyllä vihonviimeinen kaupunkiloma lasten kanssa.. Vaikka siis joo, ymmärrän kyllä täysin heidän väsymyksensä, itsekin olisin mielelläni nostanut hytissä jalat ilmaan ja ottanut pikku päikkärit. 

Ensi kerralla Tukholma koetaan siis useamman päivän ajan, niin jää aikaa muuhunkin kuin juoksemiseen!